Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on vaatinut satojen ukrainalaishuippu-urheilijoiden hengen. Viimeksi kaatui potkunyrkkeilyn nelinkertainen maailmanmestari Vitali Merinov, joka ehti taistella maansa vapauden puolesta sodan alusta lähtien.
Venäläisurheilijoita ei uhrien joukosta tiettävästi löydy. He ovat saaneet z-johtajaltaan luvan keskittyä sotimisen sijasta harjoitteluun, jotta olisivat iskussa ensi vuoden Pariisin olympialaisissa.
Despootti Vladimir Putinin toiveissa on, että z-urheilijat ja -urheilijattaret tuovat kisoista äiti Venäjälle propagandakäyttöistä kunniaa, jota järjetön sota Ukrainassa on isä Venäjältä vienyt.
Tätä toivoo myös Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) puheenjohtaja Thomas Bach. Saksalainen lakimiesmiekkailija on vedonnut asiassa urheilun itsenäisyyteen ja urheilijoiden oikeusturvaan – ei tosin ukrainalaisurheilijoiden.
Bachin mielestä sotaa ei pidä sotkea urheiluun silloinkaan kun sota on sotkenut kaiken. Hänestä on valitettavaa, etteivät kaikki maat halua kunnioittaa olympialiikkeen enemmistön tahtoa ja urheilun autonomiaa.
Lausunto on yhtä älyvapaa kuin hokema siitä, ettei urheilua saa sotkea politiikkaan.
Moni Euroopan maa vastustaa KOK:n päätöstä. Ne eivät halua Putinin Venäjää olympialaisiin tai muihinkaan kisoihin, koska maa käy Ukrainassa laitonta sotaa Venäjän kansan enemmistön vahvalla tuella.
KOK antoi Bachin johdolla suosituksen ehdoista, joilla venäläiset voisivat palata urheilukentille. Tervetulleita olisivat he, jotka eivät ole tukeneet julkisesti sotaa ja he, jotka eivät työskentele armeijassa tai turvallisuuspalvelussa.
Suosituksesta ei selviä se, miten järjestö aikoo erottaa sotamieliset putinistiakanat rauhaa rakastavista venäläisjyvistä.
Ukrainan sodassa vastakkain ovat paitsi sotilaat myös maailmankatsomukset ja arvot – demokratia ja diktatuuri vastaan ihmisoikeudet ja ihmisoikeusloukkaukset. Jos demokratia häviää, seuraukset ovat vakavat kaikille muille paitsi diktaattoreille ja Bachin kaltaisille.
Putinin Venäjä toteuttaa kansanmurhaa Ukrainassa. Se sanoo olevansa sodassa lännen kanssa ja halveksivansa kaikkia arvoja, joita läntiset demokratiat edustavat.
Niihin kuulunee myös olympialiike, jota rauhanliikkeeksikin kutsutaan.
Putinin Venäjän paikka ei ole olympialaisissa, vaan kansainvälisessä sotatuomioistuimessa. Venäjä ei ole tervetullut kansainvälisille urheilukentille sodan jälkeenkään, jos maata johtaa Putin tai joku hänen hännystelijöistään. Ainakaan Suomen ei pitäisi moisiin urheilun irvikuvakisoihin osallistua.
Olympialiikkeen tehtävänä on yhdistää ihmisiä ja kansoja, ei erottaa.
Jos KOK päästää Putinin Venäjän olympialaisiin, kyse on jälkimmäisestä. Silloin liike menettää jo pahoin rapistuneen uskottavuutensa rippeetkin ja olympia-aate voidaan haudata maan lepoon yhdessä Ukrainassa turhan kuoleman kokeneiden venäläissotilaiden kanssa.
Kirjoittaja on pääkirjoitustoimittaja.