Kemijoen kalankasvattamoissa tuotetaan kirjolohta, taimenta ja siikaa 500 000–600 000 kiloa vuodessa. Kaupallinen arvo on 5–6 miljoonaa euroa. Ala työllistää suoraan 50–60, välillisesti huomattavasti enemmän. Kemijoen kalalla on hyvä maine ja kysyntää riittää.
Kemijärven vesistöön suunnitellut pumppuvoimalat ovat uhka kalankasvattamoille sekä kotitarve- ja vapaa-ajan kalastajille. Uhkan muodostaa järven pohjasedimentteihin kertyneet epäpuhtaudet. Kemijoen uitto, Lokan ja Porttipahdan altaiden aiheuttamat laskeumat sekä Kemijärven sellutehtaan kemikaalit ovat sedimentoituneet Kemijärveen ja alapuolisten patoaltaiden syvänteisiin. Lisäksi metsäojitukset ja maanmuokkaukset ovat kuljettaneet ravinteita ja raskasmetalleja vuosikymmenien ajan järveen.
Kemijärven kalaa, etenkään haukea, ei suositeltu 1970–80-luvuilla syötäväksi. Kun päästöjä on vähemmän, veden laatu on parantunut ja kala kelpaa taas syötäväksi.
Kemijoen keskivirtaama Kemijärven kohdalla on noin 300 kuutiota sekunnissa. Suunnitellut neljä pumppuvoimalaa aiheuttavat samansuuruisia virtauslukemia – virtausmäärä olisi 900–1 200 kuutiota sekunnissa. Kun voimalat pyrkivät hyödyntämään sähkön korkeaa hintaa, virtauksissa on suuria vaihteluja. Vaikka Fingrid pyrkisi rajoittamaan juoksutuksia, on todennäköistä, että sähkölinjoja ja jakokeskuksia tullaan vahvistamaan maksimaalisen hyödyn saamiseksi.
Biologit ja hydrologian asiantuntijat varoittavat vaarasta. Pohjasedimentit lähtevät liikkeelle. Voimayhtiöiden tilaisuuksissa kuulee väitteen, että kevättulvat olisivat jo huuhtoneet epäpuhtaudet Kemijärvestä ja -joelta Perämerelle. Tuntemani hydrologi ja biologit ovat tästä eri mieltä.
Kevättulvissa suurin tulvavirtaus tapahtuu pintavesissä. Syvänteissä, joissa suurimmat sedimenttikerrostumat ovat, virtaukset ovat heikkoja ja sedimentit säilyvät liikkumattomina. Pumppuvoimaloiden myötä virtaukset muuttavat muotoaan.
Talvella pohjaveden lämpötila järvessä on noin +4. Kun pumppuvoimaloissa vettä pumpataan edestakaisin ylä- ja ala-altaiden välillä, vesi jäähtyy ja voi olla jopa miinusasteista. Tämä voi johtaa siihen, että pohjavirtaukset talvella voivat olla arvaamattomia ja sedimentit lähtevät liikkeelle. Talvella vesitilavuus Kemijärvessä on muutenkin alhainen säännöstelyn takia.
Pumppuvoimaloiden seuraukset voivat olla tuhoisia Kemijoelle ja siellä toimiville kalankasvattamoille sekä jokivarren asukkaille. Toivottavasti ympäristövaikutusten arvioinnissa tehtävät mallinnukset antavat vastauksen virtausten muutoksiin.