Puisia por­tai­ta opis­ke­li­ja­yk­siöön – Henna Hir­vo­sen uusi koti ra­ken­net­tiin mas­sii­vi­puu­le­vys­tä Kuh­mos­sa ja koot­tiin ker­ros­ta­lok­si Ran­ta­vi­ti­kal­le

Henna Hirvonen muutti opiskelemaan Rovaniemelle Mikkelistä. Antonio-koiran vuoksi hän etsi asunnokseen vain yksiöitä, ja sellainen löytyikin DAS:n uudesta puukerrostalosta.

Kuva: Jussi Leinonen

– Ihana puun tuoksu, sen huomaa selvästi, Henna Hirvonen sanoo viihtyisässä 31 neliön vuokrakodissaan Rantavitikalla.

Asunto näyttää päälisin puolin aivan tavalliselta uudelta kerrostaloyksiöltä. Ikkunasta näkyy yliopiston F-siipi, horisontissa kumpuilevat vaarat.

Olemme kuitenkin Kelossa, Lapin ensimmäisessä korkeassa puukerrostalossa. Se valmistui heinäkuussa opiskelija-asuntosäätiö Domus Arctican (DAS) rakennuttamana.

Hirvonen kantoi muuttokuormansa sisään ensimmäisten joukossa elokuun alussa. Tuore matkailututkimuksen opiskelija täytti hakemuksen DAS:lle heti huhtikuussa, kun sai tiedon opiskelupaikasta. Pian hän sai viestin, että haku on avattu myös uuteen puukerrostaloon.

– Totta kai hain heti.

Henna Hirvonen on viihtynyt uudessa kodissaan hyvin. Kiitosta saavat niin sijainti, maisemat kuin toimivat ratkaisut.

– Etenkin rappukäytävässä näkyy puun pehmeys ja vaaleus.

Porrashuoneen lattiat ja portaat ovat ristiinliimattua massiivipuulevyä, joka on talon pääasiallinen rakennusmateriaali.

Kuva: Jussi Leinonen

Kahdeksankerroksinen, 103 opiskelijayksiön talo on rakennettu ristiinliimatusta massiivipuulevystä (CLT). Parhaiten sen näkee porrashuoneessa, jossa lattiat ja portaat ovat liimapuuta.

Suomessa puurakentamista koskevat melko tiukat paloturvallisuusmääräykset, mikä näkyy sisällä talossa. Asunnoissa puupintaa saa paloturvallisuussyistä olla esillä vain 20 prosenttia. Yksiöiden seinäpinnat ovatkin kipsilevyä ja lattiat laminaattia, liimapuupinta on jätetty vain kattoon. Asuntojen ja porrashuoneen katoissa voi huomata sprinklerit, hotelleista tuttu sammutusjärjestelmä on puukerrostalossa pakollinen.

Talo on poikkeus vielä Suomenkin mittakaavassa, puisia asuinkerrostaloja on rakennettu maahamme alaa edistävän Puuinfo Oy:n mukaan vasta 82. Puisia opiskelijakerrostaloja on entuudestaan tehty vain kaksi Jyväskylään ja tänä vuonna Rovaniemen lisäksi Joensuuhun.

Materiaalinsa lisäksi talon rakennustapa on poikkeuksellinen. Kaikki 103 yksiötä rakennettiin valmiiksi Elementti Sampon tehtaalla Kuhmossa.

Sieltä moduulit kuljetettiin Rovaniemelle ja koottiin betonista valetun pohjakerroksen päälle kuin legopalikat. Moduuleihin asennettiin tehtaalla valmiiksi niin keittiöt kuin kylpyhuoneet, jopa julkisivun harmaaksi maalattu puuverhoilu.

Puukerrostalo valmistui heinäkuussa Yliopistonkadulle. Moduulit rakennettiin tehtaalla julkisivua myöten ja koottiin kerrotaloksi paikan päällä.

Kuva: Jussi Leinonen

Rakennuttajalle uudenlainen rakennustapa näkyi ennen kaikkea suunnitteluvaiheen laajuutena ja perusteellisuutena, DAS:n toiminnanjohtaja Kirsti Saviaro kertoo.

Lähtökohtana suunnittelulle olivat vähäpäästöisyys ja ekologisuus sekä toisaalta kustannustehokkuus.

– Suunnitteluvaihe oli tosi pitkä normaaliin verrattuna. Kysymysmerkkejä oli paljon, kun asioita tehtiin ensimmäistä kertaa. Onneksi mukana oli myös toimijoita, joilla oli kokemusta tämäntyyppisestä rakentamista, Saviaro sanoo.

Rakennustyömaalla sääsuojana toimi kattorakenne, jota liikuteltiin elementtien asennuksen yhteydessä. Koska muuta suojausta ei ollut, vesi- ja räntäsateella ei voitu työskennellä.

Jännityksensä toi esimerkiksi se, kuinka rakennusaikataulu Kuhmossa ja Rovaniemellä sekä kuljetukset osuvat yksiin.

Rakentaminen eteni lopulta sujuvasti ja aikataulut pitivät, ja talo valmistui jopa hieman etuajassa.

– Säätkin suosivat. Ainoastaan kovan pakkasen takia työt piti keskeyttää viikoksi, kun hydrauliset koneet eivät enää toimineet, Saviaro sanoo.

Kahdeksannessa kerroksessa sijaitsevan saunatilan vilvoitteluparvekkeelta avautuu hulppea näkymä.

Kuva: Jussi Leinonen

Pyrkimys ekologisuuteen näkyy muussakin kuin vähäpäästöisen puumateriaalin käyttämisessä. Talon katolla on aurinkopaneelit, joilla ladataan muun muassa asukkaiden käyttään tuleva sähköauto. Viemärivedestä kerätään talteen lämpöenergia ja hyödynnetään lämmityksessä.

Näissä yhteistyökumppanina toimii Napapiirin energia ja vesi.

Kaikkiaan Kirsti Saviaro pitää rakennushanketta onnistuneena.

– Kyselyitä opiskelijoilta alkoi tulvia heti, kun Kelon rakentamisesta uutisoitiin. Heinäkuussa täällä oli avoimet ovet, ja moni kaupunkilainen kyseli, voisiko talosta ostaa asunnon.

Juttua korjattu 1.10. klo 22.20: DAS on tehty ristiinliimatusta massiivipuulevystä eli CLT:stä,  ei liimapuulevystä.