Lapin kasvihuonepäästöt ovat Suomen suurimmat, jos päästöt suhteutetaan asukasmäärään. Vaan ei niin huonoa ettei jotakin hyvääkin. Pohjoisen kunta Simo on koko maan kovin ilmastopäästöjen vähentäjä ja ainoa Lapin kunta, jonka ilmastopäästöt ovat miinuksella (-2,6 hiilidioksidiekvivalenttitonnia/asukas).
Näin voidaan päätellä Suomen ympäristökeskuksen (Syke) mittauksista ja laskelmista (LK 11.2.). Syke on kehittänyt uuden, kansainvälisesti ainutlaatuisen Hinku-laskentamallin (kohti hiilineutraalia kuntaa-hanke) kuntien päästöille. Laskelmat kertovat, että kuntien päästöt laskivat 2005–2017 koko maassa keskimäärin 15 ja Lapissa 16 prosenttia. Tuulimyllyistään tunnetussa Simossa vastaava luku oli peräti 121, mikä selittyy malliin sisältyvällä tuulivoimavähennyksellä.
Osa kunnista on kyennyt vähentämään päästönsä alle puoleen, kun taas joissakin kunnissa päästöt ovat kasvaneet. Kunta- ja myös maakuntakohtaiset erot ovat suuria. Suuripäästöisimpien maakuntien – Lapin ja Etelä-Pohjanmaan – asukkaat päästävät ilmakehään lähes 40 prosenttia enemmän kasvihuonekaasuja kuin vähäpäästöisimmän maakunnan – Pirkanmaan – asukkaat.
Eniten päästöjä aiheuttaa kunnissa tieliikenne, jonka osuus kuntien kaikista päästöistä on neljännes. Toiseksi eniten päästöjä aiheuttavat maatalous ja kaukolämpö (17), neljäntenä tulee sähkönkulutus. Lapissa suurimmat päästöt tulevat rakennusten lämmittämisestä, liikenteestä ja maataloudesta. Tämä selittää pitkälle myös maakunnan kärkisijaa päästövertailussa. Pohjoisen pitkä ja kylmä talvi näkyy lämmityksessä. Harva asutus, pitkät välimatkat ja olematon julkinen liikenne nostavat puolestaan liikenteen päästömääriä.
Hinku pyrkii huomioimaan vain ne päästöt, joihin kunta voi vaikuttaa esimerkiksi kaavoituksella ja määräyksillä. Maankäyttö ei ole tässä mukana, joten hiilinieluja ei ole huomioitu. Osin tästä syystä Lapin päästölistan kärjessä on erämaapitäjä Savukoski, jonka asukaskohtaiset päästöt ovat lähes neljä kertaa suuremmat kuin Rovaniemen. Hieman ironista on se, että metsäisen ja sitä myöten hiilinieluisen Savukosken päästöistä iso osa tulee metsätalouskoneista. Rovaniemen päästöt ovat pienemässä entisestään, kun kaukolämpöä tuottavan Suosiolan voimalaitoksen investointi valmistuu ja turpeenkäyttö vähenee (LK 11.2.).
Vaikka Syken kehittämään laskentamalliin sisältyy epäloogisuuksia, eikä vertailu ole kaikilta osin reilu, Hinku avaa uuden mahdollisuuden tukea paikallista ilmastotyötä ja seurata erilaisten päästövähennyskeinojen tehoa. Tosin tässä kilpailussa kuntien kannattaa kilpailla vain itseään vastaan. Uuden työkalun voisi kuvitella lisäävän paitsi kuntapäättäjien myös kuntalaisten intoa ilmastotekoihin.
Paperiteollisuuden ja toimihenkilöiden lakko päättyi, kun työmarkkinaosapuolet pääsivät sopimukseen työehdoista. Paperiliiton ja Pron kikytön sopimus lisää työntekijäpuolen odotuksia siitä, että muutkin kuin vientialat jättävät tällä työmarkkinakierroksella hyvästit palkattomille kiky-tunneille – ainakin siinä muodossa kuin ne on yleisesti vihattuun kilpailukykysopimukseen merkitty. Tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä, että työnantajapuolen ikuiseksi julistama kiky siirtyy jo lähitulevaisuudessa sanana historian ö-mapin inhokkiosioon.