"Tere tulemast! Välkommen! Tjänare Mats och Ülle!"
Univormuun pukeutunut mies tervehtii Tallinnan D-terminaalissa tuttuja ja tuntemattomia. Kokolattiamattojen tuoksuun sekoittuu mielikuvia englanninlakritsista, kolikkopelien kuvittamia äänimaisemia ja buffetin haarukoiden kilinää.
Mutta ennen kaikkea kun nousee Virosta Ruotsia kohti lähtevään autolauttaan, ajattelee väkisinkin sitä. Siis M/S Estoniaa ja vuotta 1994. Kauhujen yötä ja loputonta surua.