Pu­heen­joh­ta­ja Jukka Juusti pitää tur­val­li­suus­ko­mi­tean roolia ko­ro­na­so­das­sa riit­tä­vä­nä: "Jo­kai­sel­la jä­se­nel­lä on täy­si­päi­väi­nen työ"

Koronaepidemian torjunnan johtaminen on herättänyt viime päivinä keskustelua. Suomessa toimii säännöllisesti kokoontuva turvallisuuskomitea, jonka tehtäväksi on määritelty avustaa valtionjohtoa kokonaisturvallisuuden kysymyksissä. Komitean puheenjohtaja ei pidä tarkoituksenmukaisena, että komitealle annettaisiin vastuuta käytännön torjuntatoimien johtamisesta.

Valtioneuvostoa ja ministeriöitä turvallisuuskysymyksissä avustavaa turvallisuuskomiteaa johtaa puolustusministeriön kansliapäällikkö Jukka Juusti.
Valtioneuvostoa ja ministeriöitä turvallisuuskysymyksissä avustavaa turvallisuuskomiteaa johtaa puolustusministeriön kansliapäällikkö Jukka Juusti.
Kuva: Kimmo Brandt/compic

Valtioneuvostoa ja ministeriöitä yhteiskunnan turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä avustavan turvallisuuskomitean roolia ei ole tarvetta kasvattaa koronakriisin operatiivisessa hoidossa. Näin arvioi komitean puheenjohtaja, puolustusministeriön kansliapäällikkö Jukka Juusti.

Turvallisuuskomitean kokoonpanoon kuuluu 20 jäsentä ja neljä asiantuntijaa. Jäsenistössä on muun muassa kansliapäälliköitä ja turvallisuusviranomaisten johtohenkilöitä.

Komitea kokoontuu säännöllisesti kerran kuukaudessa ja sen tehtävänä on tuottaa tietoa käytännön turvallisuustyön tueksi. Juustin mielestä kokoontumistahtia ei ole tarvetta koronaepidemian nimissä kiristää eikä antaa komitealle epidemian torjunnan johtovastuuta.

– Operatiivinen johtaminen ei sovellu komitealle, jonka kokoonpanossa on 20 jäsentä. Tehokas johtaminen ei onnistuisi siinä minkäänlaisella mallilla. Sopiva määrä johtamisen kannalta on 5-8 henkilöä. Lisäksi jokaisella komitean jäsenellä on täysipäiväinen työ, jonka hoitamisessa riittää tekemistä. Jos komitean pohjalta perustettaisiin erillinen työryhmä, se edellyttäisi jäsenten täysipäiväistä panosta, Juusti toteaa Lännen Medialle.

Kokonaan turvallisuuskomitea ei kuitenkaan ole pysytellyt sivussa koronakriisistä.

– Olemme seuranneet kriisiä ja käyneet tilannekuvaa läpi. Viime kokouksessa annoimme tehtäväksi oppien keräämisen vastaavien tilanteiden varalle. Niihin palataan aikanaan, Juusti sanoo.

Turvallisuuskomitea aloitti toimintansa helmikuussa 2013. Toiminnan taustalla yhteiskunnan varautumisen malliksi hyväksytty ajatus kokonaisturvallisuudesta, johon pyritään eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittämisellä.

Niinistö myöntää pohdinnan

Koronantorjuntaa koordinoi pääministeri Sanna Marinin (sd.) valtiosihteerin Mikko Koskisen johtama työryhmä.  Koskinen toimii myös turvallisuuskomitean varapuheenjohtajana.

Torjuntatoimia johtaa myös säännöllisesti kokoontuva valtioneuvoston tilannekeskus, minkä lisäksi ministeriöiden kansliapäälliköt ovat koolla viikoittain.

Iltalehti uutisoi lauantaina tasavallan presidentin Sauli Niinistön ehdottaneen erillisen turvallisuusneuvoston perustamista.  Uuteen kriisiolojen johtoryhmään tulisi edustus puolustusvoimista, poliisista, valtioneuvostosta ja esimerkiksi Huoltovarmuuskeskuksesta.

Uutisen mukaan Niinistön mallissa neuvoston johtoon kaavailtaisiin kokenutta virkamiestaustaista henkilöä, kuten entistä Huoltovarmuuskeskuksen johtajaa ja entistä pääministerin valtiosihteeriä Raimo Luomaa.

Iltalehden tietojen mukaan Niinistö olisi ottanut asian esille myös ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa eli niin sanotussa tp-utvassa perjantaina, mutta pääministeri Marin olisi torjunut ehdotuksen.

Presidentti Niinistö ja pääministeri Marin kiistivät Twitterissä sanasta sanaan samanlaisella tviittauksella tiedon asian käsittelemisestä tp-utvassa. Marin ei Iltalehden tietojen mukaan ole perustamassa uusia johtoelimiä koronakriisin takia.

Niinistö myönsi sunnuntaina Iltalehdelle ja Ilta-Sanomille pohtineensa, olisiko erilliselle kriisityöryhmälle tarvetta. Hän kertoi keskustelleensa asiasta pääministeri Marinin kanssa ja esitelleensä ajatuksiaan hallitukselle myös kirjallisesti.

Ryhmällä ei Niinistön mukaan olisi varsinaista päätösvaltaa. Presidentti ei olisi ryhmän jäsen eikä asiaa ole käsitelty tp-utvassa. Hallitus ei ole nähnyt tarvetta erillisen työryhmän perustamiselle.