Tietojärjestelmäviat ja tietojärjestelmiin liittyvät ongelmat eivät vähene, arvioi tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner . Hänen mukaansa on vain ajan kysymys, milloin jotain vaarallisempaa tapahtuu.
Hän kertoo, että maailman digitalisoituessa ja etäohjauksen kasvaessa it-järjestelmät ovat aina vain monimutkaisempia. Sen lisäksi niitä tehdään koko ajan kiireellisemmin ja huonommalla laadulla.
- Mitä monimutkaisempi järjestelmä, sitä todennäköisemmin sinne järjestelmään jää jokin porsaanreikä, millä se saadaan haltuun, Manner sanoo.
Vielä sunnuntaina ei ollut tietoa siitä, mikä aiheutti päivän aikana koko maassa junaliikennettä häirinneen tietoliikennevian. Junaliikenne myöhästeli ja oli vaarassa pysähtyä kokonaan, sillä aikataulutietoja liikenteenohjaukselle ja junien kuljettajille toimittava järjestelmä ei toiminut. Ongelma kesti noin kaksi tuntia.
Liikenneviraston mukaan myöskään varajärjestelmä ei jostain syystä ollut käytettävissä, vaikka se näytti toimivan.
- Tietojärjestelmissä on monia osa-alueita aina tietoliikenteestä itse fyysisiin järjestelmiin ja niihin liittyviin komponentteihin, joihin tämä ongelma voi rajautua. Tässä vaiheessa meillä ei ole mitään selkeää kuvaa siitä, mikä osa-alue on pettänyt, sanoi osastonjohtaja Petri Rönneikkö Liikennevirastosta.
VR kertoi sunnuntai-iltana, että maanantaina liikenteen pitäisi kulkea normaalisti.
Hyökkäys epätodennäköinen muttei mahdoton
Rönneikön mukaan on epätodennäköistä, että kyseessä olisi ollut jonkinlainen hyökkäys. Hän lisäsi, että nykyaikana sitä ei kuitenkaan voida sulkea pois ja myös tähän on varauduttu. Rönneikkö ei pidä todennäköisenä, että vastaava ongelma toistuisi kovin nopeasti.
Manner toivoo, että vastaavat tapaukset herättelisivät ihmisiä.
- Toivottavasti tämän jälkeen monet firmat tarkastavat järjestelmänsä.
Manner arvelee, että vasta kun jotain oikeasti vakavaa tapahtuu, kybermaailma otetaan tosissaan. Hänen mukaansa viranomaisilla ei ole välttämättä tarkkaa tietoa siitä, millaisia tietoturvaongelmia eri järjestelmissä voi olla.
Järjestelmä on monen toimijan vastuulla
Järjestelmän tehneen Solita-yhtiön johtaja Timo Honko sanoo, että vian syyn selvittämistä jatketaan maanantaina. Hänen mukaansa vian jäljittäminen on työlästä ja vaikeaa, sillä järjestelmässä ei ole yhtä ainutta virhelokia, vaan asiaa pitää selvittää laajemmin.
Honko lisää, että junaliikenteen aikataulu- ja kulunseurantajärjestelmiä testataan jatkuvasti, mutta testaaminen on vaikeaa, sillä niissä on niin paljon eri osia. Solitan lisäksi järjestelmän tietoliikennepalveluista sekä käyttöpalveluista eli konesaleista vastaavat erilliset toimijat. Kokonaisuus on Liikenneviraston vastuulla.
- Liikennevirasto on koordinoiva taho, ja kyse on heidän tarjoamastaan palvelukokonaisuudesta, jossa me olemme yksi toimija.
Palvelutoimittaja Tiedon viestintäjohtaja Kia Haring kertoo, että Tieto toimittaa Liikennevirastolle konesalipalveluja.
Palvelunjärjestäjille voi tulla rahallisia sanktioita. Johtaja Virpi Anttila Liikenneviraston Liikenteen palvelut -osastolta ei osannut sanoa mahdollisten sanktioiden suuruutta, mutta niitä voi tulla jopa hyvin pienistä minuuttien käyttökatkoista.
Rautatieliikennettä pyörittää monta toimijaa
Suomen rataverkon kunnossapito ja kehittäminen ovat Liikenneviraston vastuulla. Virasto vastaa esimerkiksi sähköratalaitteiden ja ohjausjärjestelmän vioista. Sille kuuluvat myös asemien ja laitureiden kuulutukset ja niiden infonäytöt.
Liikenneviraston vastuulla on myös järjestelmä, joka toimittaa aikataulutietoja liikenteenohjaukselle ja junien kuljettajille.
Junaliikenteen ohjauksesta ja ratatöiden turvaamisesta vastaa Finrail Oy.
VR Groupin vastuulla on sen junakalusto ja henkilöstö. Myös asiakastiedottaminen junissa on VR:n vastuulla.
VR tuottaa lähijunaliikennettä Helsingin seudun liikenteelle (HSL).
Rautateiden turvallisuutta valvoo Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi.