Oulun kaupunki, Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Oulun kauppakamari järjestivät Pohjoisen Turvallisuus- ja talousfoorumin, jonka läpileikkaavana teemana oli hallitusohjelmaan kirjattu ja jo käynnistynyt ”Pohjoisen ohjelma”. Pääpuhujana oli pääministeri Petteri Orpo. Lapin Kansassa ”raportoitiin” (22.8., ”Oululle lyötiin jäitä hattuun”) tilaisuuden antia turhan pessimistisesti.
Pohjoisen ohjelmassa ei ole kyse pelkästään Oulun, vaan koko Pohjois-Suomen asioista – Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan. Kaikki pohjoisen maakunnat ovat mukana myös pääministerin johdolla valtioneuvoston asettamissa Pohjoisen ohjelman valmisteluryhmässä ja neuvottelukunnassa.
Pääministeri aloitti puheensa kertomalla, että Pohjois-Suomessa katsotaan eteenpäin ja yritteliäisyys on kantavana asenteena, ja että hän ja hallitus ottavat Pohjoisen ohjelman vakavasti. Ohjelman prosessista vastaava valtiosihteeri Risto Artjoki täydensi, että kaikki ministeriötkin ovat sitoutuneita työhön yhdessä alueen edustajien kanssa.
Pääministerin toimintaympäristökuvauksessa nousivat erinomaisesti esille pohjoisen merkityksen vahvistuminen Suomen asioissa. Naton näkökulmasta Pohjois-Suomeen kohdistuu valtava kiinnostus osaamisen ja investointien osalta.
Orpon johdolla myös EU:n jatkava puheenjohtaja on informoitu Itä- ja Pohjois-Suomen asemasta ja tilanteessa Venäjän raja-alueina. Tämän kautta on hyvät mahdollisuudet saada aikaan uudenlaisia EU:n rahoitusinstrumentteja alueen kehittämiseen. EU:ssa on näin toimittu ennenkin suurien muutosten aikaan.
Pääministeri tunnisti pohjoisen logistiikan kysymykset ja kehittämisen kohteet ainoana porttina länteen. Hänen mukaansa tällä hallituskaudella rahoitusta on luvassa Suomen ainoalle pääradalle 500–600 miljoonaa euroa. Oulu–Liminka-kaksoisraiteelle tehdään investointipäätöksiä heti kun suunnitelmat ovat valmiina.
Orpo luetteli monia asioita, joita Pohjoisen ohjelman luonnoksessa on viitattu – Fingridin toiminnan tukeminen, investointien luvituksen sujuvoittaminen, osaamiseen ja tuotekehitykseen satsaaminen, matkailun mahdollisuudet ja niin edelleen.
Pohjois-Suomen toimijoiden on aika jatkaa positiivisella asenteella valmistelua ja työtä yhdessä valtioneuvoston ja ministeriöiden kanssa. Pöydälle saadaan varmasti napakka määrä yhteismitallisia kehittämisen asioita, uusia ideoita ja myös niiden ratkaisuun istuvia prosesseja. Kyse ei ole vain rahasta, vaan toimintatapojen muutoksesta.
Tulee myös miettiä sitä, mitä esille nousseista ”hankkeista” voidaan edistää muutoin kuin Pohjoisen ohjelman kautta.