Kun Veera Kivirinta veti viime keväänä juoksutrikoot ylleen ja suuntasi lenkkipolulle, hän astui todelliselle epämukavuusalueelleen.
Koko ikänsä vedessä viihtynyt oululainen on aina vihannut juoksemista.
Mutta tällä kertaa Kivirinnan oli pakko. Hän halusi toteuttaa viime vuodet mielessä muhineen haaveensa. Hän halusi päästä poliisikouluun.
Alkukesästä Kivirinta saattoi katsoa itseään peilistä ja nyökätä hyväksyvästi: minä tein sen.
