Vilho Palosaari oli suomalaisen mäkihypyn viime kauden piristysruiske, vaikka jäikin edellisellä vuosituhannella syntyneiden maajoukkuetoveriensa Antti Aallon, Niko Kytösahon ja Eetu Nousiaisen taakse maailmancupissa.
Palosaari voitti Kanadassa nuorten maailmanmestaruuden ja säväytti myös parissa maailmancupin kilpailussa. Olemukseltaan ja ulosanniltaan 19-vuotias mäkimies on kuin tuulahdus menneiltä, suomalaisittain menestyksekkäiltä vuosikymmeniltä.
– Äänekäs, innostunut, ja, Palosaari sanoi ja nyökkäsi ennen paikalta poistumistaan, kun Salpausselän kisojen kenttähaastattelija pyysi häntä maaliskuussa kuvailemaan yleisöä kolmella sanalla.
Maajoukkuetoverit kuvailevat Palosaarta veijariksi, joka levittää hyvää tuulta joukkueeseen.
Mikrofonien ja salamavalojen ristitulessa Palosaari ei viihdy.
– Pitkä ja väsynyt etappi, hän kuvaili viime kauttaan mäkihyppymaajoukkueen mediatilaisuudessa lokakuun lopussa.
– Se oli päätavoite ja täyttyi, hän avasi nuorten maailmanmestaruuttaan.
Niukkasanaiset vastaukset jatkuivat myös uuteen kauteen valmistautumisen osalta.
– Treenikausi on mennyt hyvin.
Fysiikka on maailmanluokkaa
Kahden kesken irtoaa enemmän, vaikka suupaltiksi Palosaari ei heittäydy kirjoittavienkaan toimittajien edessä.
– Terveenä olen pysynyt. Kesä lähti treenaamisen osalta hyvin liikkeelle. Koko ajan tuli kehitystä ja parannusta fyysiseen puoleen, mutta myös hyppäämiseen, Palosaari kertoi STT:lle mediatilaisuuden juonnetun osuuden päätyttyä.
– Kävimme kesällä aika vähän kilpailuissa, mutta niissä missä kävin, sain ihan hyviäkin suorituksia.
Hän sijoittui kesä-gp:llä Hinzenbachin normaalimäessä 20:nneksi ja kuului Klingenthalin suurmäen sekajoukkuekilpailussa kuudenneksi yltäneeseen Suomen joukkueeseen.
Palosaari on muokannut harjoitteluaan, jotta kokonaisuus saadaan balanssiin.
– Fysiikka on jo nyt maailmanluokkaa. Siihen ei tarvitse enää niin paljon treeniä vaan keskitytään tekniikkapuoleen. Ei haittaa, vaikka fysiikkapuoli tulisi alaspäin. Silloin tekniikka pysyisi paremmin kasassa.
Palosaari aloittaa kauden viikonloppuna Ounasvaaralla ensilumen kisoissa. Ensi viikolla panokset kovenevat, kun maailmancup käynnistyy Rukalla.
Millaista kehitysloikkaa odotat viime kaudesta?
– Aina haluan parantaa. Luulen, että menen taas pari askelta eteenpäin ennen seuraavaa kautta.
Viime kaudella Palosaari ylsi Zakopanessa 23:nneksi, joka on hänen toistaiseksi paras maailmancupin sijoituksensa.
Täksi kaudeksi tavoite kovenee.
– Joka kisassa toiselle kierrokselle ja kutittelemaan 20 parhaan joukkoon.
Oppia kokonaiskuormasta
Viime kaudella Palosaari kiersi ensimmäistä kertaa maailmancupia ja hyppäsi sekä aikuisten että nuorten MM-kilpailuissa. Hän sai hyvää oppia kokonaiskuorman hallinnasta.
– Koitan olla miettimättä (kokonaiskuormaa). Parempi, kun ei mieti mitään matkustamista, vaan elää hetkessä.
Palosaarella on näennäisestä rentoudesta huolimatta selvä resepti kilpailureissuille.
– Yritän nukkua mahdollisimman paljon ja syödä mahdollisimman terveellisesti. Ne ovat tärkeimmät jutut.
– Jos tulee vaikeampia hetkiä, yritän olla miettimättä. Se tuo turhaa stressiä, joka ei auta yhtään.
Päävalmentaja Lauri Hakolan mukaan Palosaarella riittää opeteltavaa mäessä ja sen ulkopuolella.
– On tullut uusia asioita ja haasteita, joita pitää hanskata urheilijana kehittymisen polulla.
Menestys vaikuttaa asiaan.
– Jos tähän asti on voinut edetä poikamaisella vapaalla fiiliksellä, on nyt ulkopuolista painetta, päävalmentaja jatkoi.
Perustaso oli 40. sijan paikkeilla
Palosaari saavutti nuorten maailmanmestaruuden ensimmäisenä suomalaisena mäkimiehenä sitten vuoden 2005. Nyt hänestä odotetaan perinnelajin pelastajaa, mutta Hakola toppuuttelee.
– Jos puhutaan aikuisten kisoista, Vilhon perustaso oli viime kaudella noin 40. sijan paikkeilla.
– Huikea kaveri, kun katsotaan pitkälle tulevaisuuteen, mutta pidetään jalat maassa. Etenee, miten etenee. Hyvä ja hieno mies tähän lajiin ja muutenkin.
Palosaari on kotoisin Kuusamosta, mutta mäkihyppy ja ammattikouluopinnot vetivät etelämmäksi.
– Yhteistyö Laurin kanssa alkoi, kun muutin Kuopioon, Palosaari avasi hänen ja täksi kaudeksi maajoukkueen päävalmentajaksi palanneen Hakolan yhteistä taivalta.
Kaksikko tuntee toisensa erinomaisesti.
– Vilholla on sellainen meininki, että tehdään eikä meinata. Hänellä on valtava nälkä kehittyä. Joskus se sotii vielä itseään vastaan, kun turhautuminen nostaa päätään.
Ahosen temppua toistamaan
Pitkän kauden aikana turhauttavia hetkiä voi olla jälleen edessä. Viime kaudella väsyminen ja turhautuminen alkoivat näkyä helmi-maaliskuun taitteessa MM-kilpailuissa Planicassa. Muutamaa viikkoa myöhemmin Salpausselällä Palosaaren eväät oli syöty.
Maailmancupin huipennukseen Planican lentomäkeen hän ei lähtenyt kevään laskukunnossa.
Tällä kaudella järjestetään lentomäen MM-kilpailut Itävallan Kulmissa, mutta Palosaari suhtautuu jättiläismäkeen kunnioittavasti. Maailmancupissa ei ole lentomäkikilpailuja ennen Kulmia.
Miten etäinen tavoite lentomäen MM-kilpailut on?
– Niin, kyllähän se jännittää, jos lentomäkeen antavat minut laittaa. Lähden sinnekin tekemään omaa hyvää tekemistä. Lähden aina voittamaan, mutta varovasti menen lentomäkeen ensimmäistä kertaa, Palosaari muistutti.
Tavoiteltavaa riittää nuorten MM-kilpailuissakin, jotka järjestetään Planicassa helmikuun alussa.
– Kyllä minä lähden puolustamaan mitalia. Käydään kaikki juniorikisat ja yritän nousta (Janne) Ahosen kanssa kahteen voittoon. Se olisi kiva.
Ahonen voitti henkilökohtaiset nuorten maailmanmestaruudet 1993 ja 1994. Lajin kaikkien aikojen menestyneimpiin urheilijoihin lukeutuva suomalainen saavutti nuorten maailmanmestaruudet myös joukkuekilpailuissa.
Noista ajoista Suomen kokonaistaso on romahtanut, mutta viime talvena Palosaari johti nuoret MM-joukkuekilvassa neljänneksi.
Parhaaksi pääseminen vie vuosia
Palosaari ilmoitti helmikuussa STT:n haastattelussa kovan tavoitteen: olympiamitalin 2026.
Edellinen suomalaishyppääjän olympiamitali tuli 2006, henkilökohtainen aikuisten MM-mitali 2007, henkilökohtainen lentomäen MM-mitali 2008 ja lentomäen MM-joukkuemitali 2010. Edellinen maailmancupin osakilpailuvoitto on vuodelta 2014 ja Keski-Euroopan mäkiviikon voitto vuodelta 2008.
Palosaari ei tingi olympiatavoitteestaan.
– Tavoitteet pysyvät samoina. Vuodessa pystyy tapahtumaan paljon asioita, hän painotti lokakuussa tavoite kerrallaan etenemistä.
Tällä kaudella hän aikoo 20:n joukkoon ja MM-kaudella 2024–25 "pitäisi hypätä jo aika pitkälle".
Päävalmentaja Hakola on maltillisempi kuin suojattinsa.
– Hyvä arvio on, että 3–5 vuotta on hyvä aikajänne ajatella kehitysaskelia aikuishuipulle. Välillä tulee vastoinkäymisiä, niitä tarvitaan ja niitä pitää oppia sietämään. Sellainenkin ominaisuus pitää olla, Hakola painotti.
Palosaaren kunnianhimo ei mahdu aina kypärän sisään.
– Hänellä on selkeä ajatus, että hän haluaa olla todella hyvä ja paras tässä hommassa. Miksei, mutta sen ajan ottaa, minkä ottaa, Hakola sanoi.
