Pohjoismaat ja Baltian maat totesivat odotetusti Kööpenhaminassa pidetyn yhteisen kokouksensa jälkeen keskiviikkona, ettei Venäjän rauhantahdosta Ukrainassa ole nähty vielä merkkejä.
Maiden yhteislausunnon mukaan Venäjä ei halua rauhaa Ukrainaan, vaan keksii jatkuvasti tekosyitä samalla kun se laajentaa väkivallan käyttöään.
Lausunnon mukaan Venäjän haluttomuus edetä on näkynyt selvästi viime viikkojen aikana. Samalla kun Ukraina on ilmoittanut olevansa valmis neuvotteluihin ja täyteen tulitaukoon, Venäjä ei ole ottanut askelia tähän suuntaan.
Venäjällä ei myöskään lausunnon mukaan ole veto-oikeutta Ukrainan pyrkimyksissä EU:n tai sotilasliitto Naton jäseneksi.
– Ukrainan armeijan yhteistyölle muiden maiden kanssa ei tule asettaa rajoituksia. Painotamme jälleen, että vain Ukraina voi päättä omasta tulevaisuudestaan, lausunnossa sanottiin.
Maat vaativat myös Venäjälle lisää pakotteita sekä kolmansien maiden kautta pakotteiden kiertämisen suitsimista .
Ukrainalle lisää aseita
Maat lupasivat lausunnossaan myös kiihdyttää sotilaallista tukeaan Ukrainalle ja sanoivat tukevansa taannoista aloitetta, jossa Ukrainalle ostettaisiin Yhdysvalloista sen tarvitsemia korkean teknologian aseita.
Kokoukseen otti osaa myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi, joka sanoi toivovansa, että voisi ottaa esille Venäjän mahdolliset uudet pakotteet jo torstaina keskustelussa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa.
Euroopan johtajien ja Zelenskyin on määrä keskustella Trumpin kanssa puhelimitse torstaina niin kutsutun halukkaiden maiden koalition Pariisissa pidettävän kokouksen jälkeen.
Suomea Kööpenhaminan kokouksessa edusti presidentti Alexander Stubb. Stubbin on määrä olla mukana myös Pariisin kokouksessa.
Venäjä kimpaantui Tanskalle asetuotannosta
Tanskan hallitus sallii ukrainalaisen puolustusalan yhtiön Fire Pointin käynnistää ohjuksissa käytettävän kiinteän ajoaineen valmistuksen Tanskan Vojensissa. Tanskan aikeet sallia ukrainalaiselle puolustusalan valmistajalle tuotannon aloittaminen olivat tulleet julkisuuteen jo aiemmin, ja iltapäivällä pidetyssä lehdistötilaisuudessa hallitus kertoi asiasta yksityiskohdat.
Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Nato-maa sallii ukrainalaisen asetuotannon omalla alueellaan. Venäjä syyttää Tanskaa halusta pitkittää Ukrainan sotaa. Venäjän Tanskan-suurlähettiläs Vladimir Barbin sanoi tanskalaiselle TV2-kanavalle, että Tanska ei selvästi halua mitään edistystä kohti rauhaa Ukrainassa, vaan konfliktin rajatonta eskalaatiota.
– Kööpenhamina yrittää epätoivoisesti nakertaa sitä yhteisymmärrystä, jonka Venäjän ja Yhdysvaltain johtajat saavuttivat tapaamisessaan Alaskassa, Barbin kirjoitti vastauksessaan kanavalle.
Trump tapasi Venäjän presidentin Vladimir Putinin Alaskassa elokuussa.
Lähteinä myös uutistoimisto Ritzau ja uutistoimisto AFP.