Lapin sota alkoi syksyllä 1944. Suurin osa lappilaisista joutui jättämään kotinsa. Pakon edessä suomalaiset ajoivat takaa Saksan armeijaa, joka jätti savuavat rauniot vetäytyessään pohjoiseen.
Lapin sota -audiosarja kertoo tarinoita Lapin sodan taisteluista, sen ihmiskohtaloista ja sen nykypäivään asti kantavista kaiuista.
Kansikuvan valokuva: SA-kuva.
Sota yhdisti kemiläisen konttoristin ja saksalaisen sotilaan Perämeren rannalla vuonna 1944. Rauha erotti rakastavaiset ja toi Annikin tyttärensä kanssa takaisin kotiseudulle. Annikin tyttärentytär Satu Saarinen kulki isoäitinsä jalanjäljissä Norjan vuonoille, Saksan kotitaloon, Hangon leirille ja takaisin Kemiin.
Syksyllä 1944 Neuvostoliitto työnsi Saksan joukkoja Jäämeren rannikkoa pitkin ja vapautti Finnmarkia, kun samaan aikaan suomalaiset törmäsivät saksalaisten puolustuslinjoihin, Sturmbockiin Lätäsenolla ja Schutzwalliin Tankavaarassa.
Ruotsin evakkoleireillä asuttiin niin ahtaasti, että tappavat taudit pääsivät leviämään helposti. Suhteellisesti eniten kuoli kittiläläisiä.
Saksalainen Hans ja rovaniemeläinen Lea rakastuivat kesällä 1944. Se vei heidät hurjalle pakomatkalle kohti Ruotsia. Jos yritys olisi epäonnistunut, toinen heistä olisi joutunut teloituskomppanian eteen.
Yksi Lapin sodan unohdetuimmista taisteluista käytiin Sodankylän Lohijoen pohjoispuolella. Nyt asiantuntijat Ilkka Karonen ja Tuomo Manninen kertovat, miten kaikki tapahtui, kun jääkärit pyöräilivät surman suuhun
Lokakuinen aamu Rovaniemen uudella ratapihalla vuonna 1944. Raiteilla seisoo tulenarka lasti. Kemijärveltä kiskottuja saksalaisia junanvaunuja, jotka ovat täynnä tykinammuksia, kranaatteja ja miinoja.
Raili Heikkilän äiti rakastui Saksan armeijan sotilaaseen. Mutta kuka oli Fritz Bohak? Ja mitä hänelle tapahtui Tytär haki vastauksia yli 60 vuotta.
Rovaniemeläinen Antti Pennanen eteni sodassa ennätysvauhtia everstiksi. Suurimman tunnustuksen hän sai omilta joukoiltaan. Syrjäinen kämppä Norvajärven rannalla kertoo Luton miesten yhteishengestä, joka kantoi myös rauhan tultua.
Kemin edustalla suomalaiset asettuivat asemiin hyökätäkseen kaupunkiin 7.10.1944 edellisiltana valmistuneen hyökkäyssuunnitelman mukaisesti. Runsaan vuorokauden kestänyt taistelu toi ankarat tappiot molemmille osapuolille. Korkea kaupungintalo pysyi pystyssä, vaikka saksalaiset räjäyttivät sen.
Ranuan ja Rovaniemen välinen maantie halkoo Lapin sodan taistelumaastoa, jossa 19-vuotias sodankyläläinen sekatyömies katosi 80 vuotta sitten. Hänen kohtalonsa on yhä epäselvä. Tämä on Ylimaan taistelussa kadonneen sodankyläläisen sotamiehen Hugo Erik (Erkki) Yliaskan tarina.
Lapin sotaa ei olisi halunnut kumpikaan taistelevista osapuolista, ei Suomi eikä Saksa. Silti sota piti käydä. Se kesti syksystä 1944 kevääseen 1945. Toden teolla sota alkoi lokakuun 1. päivänä suomalaisten tehdessä maihinnousun Tornion alueelle. Vanhojen aseveljien välinen verenvuodatus maksoi viikossa yli tuhannen sotilaan hengen.