Kolumni

Piti taas killata Lapin ihmistä, teki hyän krettanekan

-

Krettanekka pöyälä. Soon komea astia katela. Oon siinä niin sopeva kripaki. Paksuila sormila oon hyä ottaa kätheen. Ei tipahta hypheistä maahaan. Aattelin, että tästä vois hunteeringinki kirjottaa. Eehään mie ole varma tiättäkös te kaikki lukijat, mikä se krettanekka oon. Eikä kaikitten pöyälä semmosta varhmaan olekhaan.

Enkä mie oikeasthaan meinanu kirjottaa vain krettanekasta. Oohaan tässä muutaki tärkeää asiaa matkassa. Välhiin ei tiä mistä hunteeraa. Saattaa toivoa, että kävis kuitekki niin ko sille entiselle papile. Meni pönthöön puhuhmaan, ja oli ottanu väärän paperin matkhaan, paperi oli puhas. Käänsi toisinpäin ja sano: ”Tyihä oon tämäki puoli, mutta tyihästähään soon Jumala mailmanki luonu.” Saarnasta tuli kuitekki hyä.