Kemijärven valtuustossa jäi pienelle huomiolle hyvinvointikertomus ja sen muutamat kohdat. Olemme heikoilla – sairastavuusindeksiltä kaikista Suomen kunnista sairaimman neljänneksen joukossa.
Kemijärvi on Itä-Lapin ykkönen poliisin tietoon tulleissa rikoksissa. Olemme kärjessä myös työkyvyttömyyseläkettä saavien joukossa ikäryhmässä 25–64-vuotiaat. Meillä on suhteellisesti eniten työkyvyttömyyseläkettä saavia.
Syrjäytymisriski on merkittävä. Riskissä olevien 18–24-vuotiaiden joukossa 24 prosenttia ikäluokasta on erittäin heikossa asemassa – ei työssä, ei koulussa eikä varusmiespalvelussa. He ovat tulevaisuuden Kemijärven asukkaita, jotka lipuvat hämärään. Huoltosuhteemme on kaikkein heikon Itä-Lapin kunnista. On ennustettu, että 2030 Kemijärvellä on vain 6 500 asukasta. Kato olisi sata asukasta joka vuosi.
Humiotta jäi myös Kemijärven Töveli Oy:n taloudellisen tukemisen tekotapa. Konkurssin rajalle saatettu kaupungin vuokrataloyhtiö on kassakriisissä. Yhtiö sai 350 000 euroa kassarahaa. Siitä 250 000 menee toiselle vuokrataloyhtiölle, kassaan kilahtaa 100 000 euroa. Toimitusjohtajan mukaan sillä ei makseta suuria investointeja, kattoa tai putkiston uusimista.
Edessä on kahden sairaalan viereisen kerrostalon purkaminen. Yhden purkaminen maksaa 125 000 euroa. Mistä rahat ja mitä sitten?
Demokratian julkisuuden kannalta jäi huomiotta, että esityksen 350 000 euron lainaamisesta teki lainaa saavan yhtiön hallituksen puheenjohtaja. Ja kannatuksen se sai hallituksen jäseniltä. Miksi näin halutaan julkisesti toimia, eikä katsota totuutta suoraan silmiin? Yhtiöllä on velkaa yli kaksi miljoonaa euroa, josta seuraava valtuusto vastaa.
Pitääkö Kemijärvellä olla huolissaan? Pitää, kun huomioi pumppuvoimalan vastustajien mielipiteet ja energian. Kaikki teho keskitetään 30–50 kilometrin päähän Kemijärven itärannalle. Kaikki elinvoimainen keskustelu on siellä, järven rannalla. Pitäisikö sama valtava energia keskittää ongelmien ratkaisuun?
Matkailu ei riitä, se ei ole riittänyt Pyhälläkään. Vakituisia asukkaita ei ole tullut, eikä tule. Viidessä vuodessa asiakaskasvu ja työvoima on tullut ulkomailta. Pyhälle ja Suomulle tullaan työhön talvisesonkina ja lähdetään kesäsesonkina Norjaan, Etelä-Suomeen tai Etelä-Eurooppaan. Yritysten kotipaikat eivät ole Pyhällä.