Vielä ei ole ratkennut, nostetaanko Suomessa historian ensimmäinen ryhmäkanne kahta pikavippiyritystä vastaan.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto on neuvotellut kevään ajan riitaprosessin sovinnosta pikavippejä kuluttajille myyneiden Euro24 Finance Oy:n ja J.W.-Yhtiöt Oy:n kanssa. Yhtiöt on rekisteröity Suomeen.
Neuvotteluja on käyty myös kahden perintätoimiston kanssa, koska luottojen saatavia on myyty eteenpäin perintätoimistoille.
– Neuvottelut jatkuvat yhä kaikkien näiden neljän vastapuolen kanssa. On mahdollista, että neuvottelut venyvät syksyyn, Kilpailu- ja kuluttajaviraston ryhmäpäällikkö Paula Hannula kertoo Lännen Medialle.
Suomessa ei ole koskaan nostettu varsinaista ryhmäkannetta, vaikka lainsäädäntö on ollut voimassa reilut 10 vuotta. Ryhmäkanteen voi nostaa vain Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttaja-asiamies.
Neuvottelutuloksia on syntynyt kymmenessä vuodessa useita, eli niissä on päästy sovintoon eikä kannetta ole nostettu.
Ryhmäkanne oli lähellä vuonna 2016. Silloin syntyi iso kohu siitä, kun sähköyhtiö Caruna ilmoitti korottavansa sähkön siirtohintaa 22–27 prosenttia. Kuluttajat kimpaantuivat, mutta asiasta syntyi sopu.
Ennakkoon ilmoittautui noin 1 500 kuluttajaa
Ennakkoon mahdolliseen ryhmäkanteeseen pikaluottofirmoja vastaan ilmoittautui viime syksynä 1 549 kuluttajaa.
Paula Hannula kertoo, että ilmoittautuneita on tullut kymmeniä sen jälkeenkin.
– Lopullista määrää ei voi ennustaa, koska varsinainen ilmoittautuminen ryhmäkanteeseen tapahtuu vasta sitten, kun riita-asia on jätetty käräjäoikeuteen.
Kun yhdistetään eri kantajien tai vastaajien asioita samaan oikeudenkäyntiin käsiteltäväksi, kyse ei ole varsinaisesta ryhmäkanteesta.
Kuluttajat eivät useinkaan riitauta kulutusluottojaan
Jos pikavipin luottokustannustaso nousee yli 50 prosentin, puhutaan määrällisesti kohtuuttomasta tasosta, mikä kuluttajalla on mahdollisuus riitauttaa.
Luotot, joita mahdolliset ryhmäkanteet koskevat, ovat J.W.-Yhtiöt Oy:n 2 000 euron Suomilimiitti-tililuotto ja Euro24 Finance Oy:n 2 000 euron tililuotto.
Molempien luottojen todellinen vuosikorko on yli 300 prosenttia. Luottoja on myönnetty vuosina 2016–2019.
– On ihan tyypillinen tilanne, että henkilö nostaa 2 000 euron pikavipin, ja alle vuodessa hänellä voi olla pitkälti jo yli 4 000 euroa takaisin maksettavaa, Paula Hannula kuvailee.
Trendi on kuitenkin se, että kuluttajat eivät riitauta kulutusluottojaan. Hannulan mukaan käräjäoikeuksissa tuomitaan jatkuvasti yksipuolisilla tuomioilla kalliita kulutusluottojen luottokustannuksia kuluttajien maksettavaksi.
Syyt siihen, miksi kuluttajat ovat passiivisia, on useita. Monen velka on jo niin iso, että oikeudenkäynnin kulutkin ovat suuri riski. Osalla ei ole mahdollisuuksia saada tai hakea lakiapua.