Taannoin Olli Mustosta Korundissa kuunnelleena kirjoitin hänen soittaneen ikään kuin lumouksessa. Mikä lie huippupianisteja "vaivaa", sillä kokemus välittyi jälleen, tällä kertaa Katrine Gislingen toimiessa lumovoiman välikappaleena.

Hän ei oikeastaan tuntunut soittavan lainkaan, vaan ainoastaan välittävän säveltäjän ajatuksia jostakin toisesta ulottuvuudesta.