Presidentti Niinistö totesi MTV:n kyselytunnilla 14.7.2020 presidentin valtaoikeuksiin liittyen: ”Tässäkin on aika mielenkiintoista huomata tämän arvostelun yhteydessä, että perustuslaki on saanut ihan uuden muodon. Että se onkin nykyisin niin, että presidentti ja hallitus yhdessä johtavat ulkopolitiikkaa. Näin kirjoitellaan.”
En muista, totesiko hän tuolloin – olen suorassa lähetyksessä kuullut hänen todenneen – että pidän lyhyen tauon (–) ilmaistessani perustuslakia tältä osin seuraavasti: ”Presidentti johtaa ulkopolitiikkaa – yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.”
Eläkkeelle jääneenä lehtorina ihmettelen sitä, tapahtuiko Natoon liittyminen sittenkään perustuslain säännösten mukaisesti. Niinistö piti pitkään ensiarvoisen tärkeänä kansanäänestyksen järjestämistä ehtona Natoon liittymiselle.
Toiseksi Natoon liittymisessä, jos missä olisi pitänyt menetellä perustuslain määräenemmistösäännökset huomioiden: kiireelliseksi julistaminen eli 5/6 enemmistö saman vaalikauden aikana ja sen jälkeinen 2/3 enemmistö lain hyväksymiseksi, vaihtoehtoisesti perustuslain lepäämään jättäminen yksinkertaisella enemmistöllä ja asian siirtäminen seuraavalle vaalikaudelle ja sen hyväksyminen 2/3 enemmistöllä.
Kaikkia edellä mainittua yo-kokelaiden on edellytetty hallitsevan yhteiskuntaopin kokeessa. Itsekin olen teroittanut sitä, että Natoon liittyminen on varmasti asia, joka vaatii presidentin mainitsemaa kansanäänestystä ja perustuslain muotosäännösten noudattamista hyvinkin tarkasti.
Lienee niin, että tulevaisuuden yo-kokelaiden – Naton liittymisen perustelujen noustessa esiin – saadakseen maksimipisteet tarvitsee muistaa vain se, että gallupeissa suomalaisten enemmistö kannatti Natoa ja pelkäsi Venäjän miehittävän Suomen, minkä vuoksi liittyminen piti järjestää poliittisen eliitin (200 kansanedustajaa) toimesta nopeasti Venäjän-vastaisen median säestämänä 5,5 miljoonan ”taviksen” seuratessa taustalta pääministeri Sanna Marinin sotahuutoa sotarumpujen pauhkeessa.