”Veron poisto olisi valtava tulonsiirto rikkaimmille. Yli puolet perinnöistä on niin pieniä, ettei niistä makseta perintöveroa. Varallisuuserot ovat kasvaneet 1980-luvulta lähtien. Sitä ei tule edistää perintö- ja lahjaveron poistolla”, kirjoittaa (LK 11.3.) Kari Kannala.
Miten tuossa tapahtuu tulonsiirtoa köyhiltä rikkaille? Eihän siinä siirry mitään minnekään. Kirjoituksessa paistaa ideologia, jossa kaikkien olisi hyvä olla yhtä köyhiä, mutta ei suinkaan yhtä rikkaita puhumattakaan, että joku rikastuisi.
Perintövero koskee tavallisia ”duunareita”, vaikka puhutaan "rikkaista". Oikeat rikkaat osaavat hoitaa asian parhain päin.
Peritystä omaisuudesta perittävä vero asettaa monet perinnönsaajat hankalaan asemaan varsinkin, jos kyseessä on kiinteistö, yleensä asunto. Jos leski on huomattavasti nuorempi kuin puoliso, leski voi asua asunnossa kymmeniä vuosia, eivätkä lapset siitä hyödy mitenkään, mutta silti he joutuvat maksamaan peritystä asunnon puolikkaasta perintöveroa. Maksat veroa asiasta, jonka saat itsellesi ehkä joskus tai et ollenkaan, jos kuolet ennen leskeä.
Puhutaan miljoonaperinnöistä ja verottomista perinnöistä. Välissä on perintöjä, joista tavalliset palkansaajat maksavat tuhansien eurojen verot perustuen arvoihin, joita ei peritystä omaisuudesta koskaan saada. Tällä sukupolvia aina ja jatkuvasti uudelleen verottavalla tavalla pidetään kansa köyhänä. Vaurastumisesta hyötyisi Suomi merkittävästi.
Perintövero tulisi poistaa kokonaan. Se on vero, joka tehokkaasti estää ihmisiä vaurastumasta. Vaurastuminen taas mahdollistaisi paremman kriisinkestävyyden.
Omaisuus on verotetuilla tuloilla hankittu, eikä siitä pitäisi joutua uudelleen verotetuksi ainakaan silloin, kun omaisuus pysyy perheen sisällä. Myyntivoittovero on siinä mielessä parempi, että se maksetaan vasta kun saatua perintöä ollaan myymässä. Silloin on rahaa, millä maksaa.