Kolumni

Pentti Korpelan retkeilyopas on kulttuuriteko

-

Tuttuni jakoi sosiaalisessa mediassa paljon puhuvan kuvan Rukalta. Vaellusreitti Pieni Karhunkierros kiinnosti matkailijoita ja syysretkeläisiä niin paljon, että poluilla oli paikkapaikoin tungosta. Riippusillan ylitystä oli pitänyt jonottaa puoli tuntia.

Kesälomalla taas näytti, että joka toinen matkailija oli ottanut pakollisen maisemaselfiensä Kolin näköalapaikalta.

Retkeily kotimaan kauniissa luontokohteissa siis kiinnostaa suomalaisia ennennäkemättömän paljon. Vääräleuat voisivat ilvehtiä turvavälien puuttumisesta metsäpoluilla. Onko kohta kauppakeskus tai kapakka turvallisempi paikka, kun kaikki tungeksivat laavulla.


Kemiläinen Pentti Korpela ei olisi voinut paremmin ajoittaa tietokirjansa julkaisua. Korpela on harrastanut vaeltamista ja kolunnut retkipaikkoja jo ennen kuin siitä tuli supersuosittu ajanviete. Korpela on aiemmin julkaissut oppaita muun muassa Espanjan vaellusreiteistä.

Syyskuussa Pentti Korpela julkaisi omakustanteena Lounais-Lapin Retkioppaan.

Vaellusopas on suoranainen järkäle. Yli 300-sivuisessa kirjassa esitellään kattavasti retkipaikkoja Kemistä, Keminmaasta, Simosta, Tervolasta, Torniosta ja Ylitorniolta. Myös Oulun, Rovaniemen, Iin ja Pellon kohteita on kirjassa käsitelty.

Retkiopasta voidaan kutsua Korpelan elämäntyöksi. Hän on itse kiertänyt maastoissa tuhansia tunteja ja tuonut meidän kaikkien tietoisuuteen jännittäviä paikkoja, joista aiemmin on vain harvoilla ollut tietoa.


Korpelan kirjaa on myyty muun muassa kirjakaupassa, Prismassa ja Kemin jalokivigalleriassa. Kirjat on monessa paikassa myyty loppuun ja uusia painoksia on pitänyt ottaa.

Moni tuttu on jo teoksen löytänyt ja lähtenyt tutkimaan kirjan perusteella lähiseutuja. Ja toden totta, lähiseuduilla on monenlaisia paikkoja seikkailtavaksi.

Mielenkiintoisia luontoelämyksiä ja maisemia löytää läheltä. Ei ole siis pakko lähteä Norjaan tai Kolille.

Itse olen kiertänyt kesän aikana kemiläisiä polkuja maastopyörällä. Tervolan ja Keminmaan kohteista olen käynyt Kivaloilla ja Kätkävaarassa. Kallin hyvin suunniteltu luontopolku on tullut kierrettyä jo useaan kertaan, Aavasaksalla taas voi yhdistää luonto-, kulttuuri- ja ravintolakokemuksen.

Martimoaavalla en ole jostain syystä aikoihin käynyt, vaikka rakastan suon tuoksua.

Pentti Korpela nosti haastattelussaan (Lapin Kansa 26.9.) esille mielenkiintoisen kohteen Tervolassa: Vammavaara, josta näkee Kemijoelle. Siellä pitää vierailla seuraavaksi.


Korpela kertoo haastattelussa, että olisi ehkä löytänyt retkeilyoppaalle kustantajankin, mutta hän halusi tehdä juuri sellaisen kirjan kuin itse haluaa.

Korpelan itse alusta loppuun tekemä kirja on kulttuuriteko, ja toivoisin, että sisällöstä kehitetään myös jotain digitaalista.