Pel­lo­lais­per­heen rohkea rat­kai­su: Tässä ves­sas­sa vettä tar­vi­taan vain kä­sien­pe­suun

Satavuotias hirsitalo palasi uusien asukkaiden myötä kuivakäymäläaikaan. Suurimman hyödyn Havelat kokevat saavansa oman uimarannan puhtaampana vetenä.

Kerttu, Vilja, Emmaleena ja Niko Havela saivat uudet vessansa käyttöön kesän alussa. Nykyaikainen kuivakäymälä on toiminut niin kuin pitää, ja lisäksi se on osoittautunut sekä hajuttomaksi että äänettömäksi. Joissakin ekovessamalleissa voi käyttää myös käsisuihkua.
Kerttu, Vilja, Emmaleena ja Niko Havela saivat uudet vessansa käyttöön kesän alussa. Nykyaikainen kuivakäymälä on toiminut niin kuin pitää, ja lisäksi se on osoittautunut sekä hajuttomaksi että äänettömäksi.
Kerttu, Vilja, Emmaleena ja Niko Havela saivat uudet vessansa käyttöön kesän alussa. Nykyaikainen kuivakäymälä on toiminut niin kuin pitää, ja lisäksi se on osoittautunut sekä hajuttomaksi että äänettömäksi.
Kuva: Anna Muotka

Vierailu turtolalaisessa Havelan perheessä saattaa muuttua elämykseksi, kun pitää mennä vessaan.

– Sanovat, että tuntuu kuin jotakin tärkeää olisi jäänyt tekemättä, Emmaleena Havela naurahtaa.

Outo olo syntyy siitä, että tätä vessaa ei tarvitse vetää. Jätökset putoavat isoon säiliöön kompostoitumaan.

Seuraavaksi vieraat kysyvät yleensä kuivikeastiaa, mutta sitäkään ei tarvita.

– Suurin osa pönttöön menevästä tavarasta on vessapaperia, joka toimii kuivikkeena, Niko Havela kertoo.

Ekovessa tuli Haveloiden liki satavuotiaaseen hirsitaloon remontissa. Pariskunta asui aluksi Emmaleenan isosedältä tyhjilleen jääneessä talossa vuokralla, mutta kun työtilanne vakiintui ja perhekin kasvoi, se ostettiin omaksi.

Vuosien aikana ehti syntyä monta erilaista remonttisuunnitelmaa, mutta lopulta yksikerroksinen hirsitalo sai entisen kylmän vintin tilalle kunnon yläkerran ja eteensä ison kuistin.

Kuistin alle rakennettiin pieni kellari tekniseksi tilaksi, jonne sijoitettiin käymäläsäiliö ja vesivaraaja.

– Tämä kellari olisi varmasti rakennettu muutenkin juuri vesivaraajaa varten, Niko Havela sanoo.

Haveloiden wc-ratkaisu on erittäin yksinkertainen.

– Tämähän on pelkkä putki, Emmaleena Havela esittelee.

Vessanpönttö on tavallisen näköinen, mutta sen pohjalla ei ole vettä vaan suoraan alas johtava musta putki.Alapuolella on säiliö, jonne sekä nestemäiset että kiinteät jätökset putoavat sellaisenaan.

Suunnilleen vesivaraajan kokoisessa säiliössä on ilmanvaihtokone, poistoilmaputki, tyhjennysluukku ja suotovesihana. Lisäksi yläosassa on luukku, josta voi tarkastaa säiliön ja lisätä kuiviketta. Tämänhetkisen kokemuksen mukaan sitä tarvitsee laittaa puolisen litraa kerran viikossa.

Jos jokin aiheutti rakentamisessa harmaita hiuksia, niin yksinkertaisuus.

– Piti monta kertaa piirtää ja näyttää työntekijöille, että ei tänne vessaan tarvitse kuin reiän lattiaan, Emmaleena Havela sanoo.

Erityisiä lupia kuivakäymälä ei tarvinnut. Rakennusvalvonnan tie-toon vessaratkaisu tuli haja-asutusalueella tarvittavan jätevesienkäsittelysuunnitelman myötä.

Haveloiden kuivakäymälä ei kuluta lainkaan vettä, mutta säiliön ilmanvaihtokone tarvitsee sähköä.

Kone tuulettaa paitsi säiliön myös koko vessan, sillä ilma kiertää vessasta alas säiliöön ja sieltä ulos poistoputkeen.

Ilmanvaihto kuivattaa jätemassaa ja pitää hajut poissa. Minkäänlaista tuoksua ei tunnu edes jätesäiliöön kurkistettaessa. Hajuttomuus on ollut positiivinen yllätys, vaikka valmistaja lupasikin, ettei kuivakäymälä haise.

– Mutta en tiennyt, että tämä on hajuttomampi kuin vesivessa. Tavallisessa vessassa kyllä haistaa, kummalla asialla edellinen kävijä on ollut. Tämä ei haise lainkaan, Emmaleena Havela sanoo.

Tämän pöntön pohjalla ei ole vettä, vaan musta aukko.
Tämän pöntön pohjalla ei ole vettä, vaan musta aukko.

Jossakin vaiheessa kellariin sijoitettu wc-jätesäiliö täytyy tyhjentää. Valmistajan mukaan jäte tiivistyy viiteen prosenttiin alkuperäisestä massastaan, ja nelihenkisellä perheellä tyhjennysväli voi olla jopa viisi vuotta.

Wc-jäte on nopeasti kompostoituvaa toisin kuin esimerkiksi ruoantähteet, joiden seassa on paljon kuoria ja muuta hitaasti maatuvaa.

Havelat harkitsevat, että yhdistäisivät ruoantähteiden kompostoinnin vessaan. Silloin kompostoinnin sujumisesta pitää tosin ottaa itse enemmän vastuuta.

– Sellaisesta valmistajat eivät tietenkään anna ohjeita, kun prosessi riippuu niin paljon määristä ja siitä, mitä sinne laitetaan, Emmaleena Havela sanoo.

Kun kellarissa olevan vessasäiliön tyhjennyksen aika koittaa, jompikumpi pariskunnasta tarttuu lapioon ja lappaa massan jälkikompostointiin.

Myös säiliöön kertyvä suotovesi pitää tyhjentää. Sitä ei pitäisi kertyä paljon, mutta tarpeen tullen se poistetaan alareunassa olevan hanan kautta.

Bideesuihkua voi käyttää, kuten tavallisessa vessassa, mutta suotovettä kertyy silloin enemmän.

Sekä massan jälkikompostointi että suotoveden seisotus vievät noin vuoden.

Lopuksi jäljellä on todellista arvotavaraa, sillä molemmat kelpaavat lannoitteeksi.

Haveloiden mukaan harvatahtinen tyhjennys ja jälkikäsittely tuntuvat kohtuulliselta työltä, kun muutoin vessa ei tunnu erityistä hoitoa vaativan.

Kaupungissa asuvalle sopivampi käymälämalli voi olla sellainen, joka kompostoi jätteet vielä pidemmälle, mutta tällä vanhalla maatilalla jälkikäsittely ei ole ongelma.

Suurin hyöty uudesta käymälästä on Haveloiden mukaan omassa lähirannassa. Ennen remonttia talon jätevedet huilasivat kolmen sakokaivan kautta ojaan ja siitä Tornionjokeen.

– Oja laskee juuri tuohon uimarannalle, Emmaleena Havela esittelee.

Iso remontti vaati jätevesijärjestelmän uusimista, ja uimarannan kuormitus olisi vähentynyt sitäkin kautta.

Kuivakäymälän ansiosta kiinteistöön riittää tavallista pienempi jätevesienpuhdistusyksikkö, sillä käsiteltävänä ovat ainoastaan harmaat vedet.

Haveloiden tie kohti kuivakäymälää on osin ammatillinen, sillä Emmaleena Havelan työalaan eläinlääkärinä kuuluu myös ympäristöterveydenhuolto.

– Opinnoissa tuli ilmi, että jätevesien käsittely on oikeastaan aika mitätöntä, hän sanoo.

Havelat pohtivat, että wc-jätteiden viemäröinneissä ei lopultakaan ole juuri järkeä.

– Se on järjestelmä, johon on joskus lähdetty ja sillä mennään, Niko Havela sanoo.

Ihmettelyn aiheeksi jää, miksi kuivakäymälät ovat edelleen hyvin marginaalisia, vaikka tekniikoita on jo lukuisia ja vaikka jätevesien käsittely on kallista ja riskeille altista. Taajamissa esikompostoituneen wc-jätteen voisi vaikka kerätä.

– Onhan tässä maailmassa paljon hankalampiakin ongelmia ratkaistu, Niko Havela toteaa.

Omaan kotiinsa Havelat totesivat parhaaksi ratkaisuksi ruotsalaisen Clivus multrumin, jossa viehätti yksinkertainen tekniikka ja helppohoitoisuus tyhjennystä lukuun ottamatta.

Valittu malli vaati asennuksen kahteen kerrokseen, kuten moni kilpailijansakin. Taloon sellainen sopi hyvin, mutta tulevaan autotalliin laitettaneen yhteen kerrokseen sopiva malli.

Haveloiden mukaan käymälämalleja on lukuisia, mutta käytännön tiedot ovat usein valmistajan esittelyn varassa.

Arjen käyttökokemuksia ei tahdo löytyä edes netin keskustelupalstoilta, ja rakennusalan ammattilaisten tietämys on vähäistä.

Esimerkkinä pariskunta kertoo alan insinööriksi opiskelleesta sukulaisesta, joka seurasi remonttisuunnitelmia kiinnostuneena.

– Hän aivan odotti, mitä aiheesta tulee opinnoissa vastaan, mutta sitä ei ollut käsitelty sanallakaan koko opintojen aikana, Niko Havela sanoo.

Lue myös: Hyvä kysymys: Tarvitseeko kuivakäymälä erillisen luvan?

Ilmoita asiavirheestä