Keskeltä Lapin laajaa maakuntaa Sodankylästä toimiva Aslak voi pian aloittaa uudelleen lääkinnälliset lennot, sillä operaattorina toimiva Heliflite on saanut tarvittavat luvat. Tämä vuonna Aslakin kiireet ovat perustuneet metsäpaloihin ja erämaissa hätään joutuneisiin.
– Varmasti se lisää turvallisuutta sekä paikallisille että matkailijoille, Lapin pelastushelikopterin tukiyhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja Teuvo Katajamaa Saariselältä sanoo.
Vaikka pelastuskopteri Aslak saa pian toimia myös lääkärikopterina, se on viimeinen hätävara Rovaniemeltä toimivien valtion rahoittaman FinnHEMSin ja rajavartiolaitoksen kopterien takana. Katajamaan mukaan Aslak ansaitsee tasaveroisen aseman niin, että kulloinkin voidaan valita paras vaihtoehto.
Puoli tuntia ajassa voi ratkaista
Lapin sairaanhoitopiirin kanssa pyritään neuvottelemaan Aslakille sopimus, joka nostaa sen samalle tasalle muitten kanssa. Pohjoisimmassa Lapissa Aslak on Katajamaan mukaan puolisen tuntia muita nopeampi ja se voi olla ratkaiseva ero ajassa.
– Pitäisi päästä siihen, että käytetään nopeinta ja tarkoituksemukaisinta vehjettä.
Yhdistyksen syyskokouksessa keskiviikkona Sodankylässä lääkäritoiminta tulee puheeksi, vaikka tuore asia ei ehtinytkään kokouksen asialistalle. Lääkintälentoja ei ole tehty noin vuoteen, jonka ajan Aslakilla oli sopimus toisen operaattorin kanssa.
Toiminnanjohtaja Eero Anneberg arvioi, että lääkärin kanssa päästään lentämään muutaman viikon päästä. Tukiyhdistys rahoittaa toimintaansa pääosin kannatustuotteita myymällä ja lahjoituksilla.
– Nyt oli kovasti sammutushommia, kun oli kuiva kesä – oli niin paljon, ettei kaikkiin paikkoihin kerettykään. Valtion kalusto on tässä ensisijainen, Anneberg toteaa toimintavuodesta – kun maastosta pelastamiset lasketaan mukaan, tehtäviä Aslakilla oli noin 200.
Nyt menossa tiivis kouluttaminen
Trafin myönteisen lupapäätöksen jälkeen BO105-kopterille Helifliten toimitusjohtajan Kari Korvasen mukaan nyt on menossa tiivis kouluttamisen kausi.
– Pystymme kuljettamaan lääkinnällisen toiminnan kohteeseen ja potilaat. Me tuomme alustan ja yhdistys tuo operatiivisen mallin, mitä koneessa kullakin tehtävällä kuljetetaan mukana.
– Miehistön laajuus ja varusteet valitaan tehtävän mukaan. Toimintaa laajennetaan nykyisellä kalustolla tekemään myös näitä lääkinnällisiä lentoja.
Miten vaikuttaa sote- ja maakuntauudistus
Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä lääkintäkopterien toimintaa saatetaan virittää uudelleen ja tehokkaasti. Korvasen mukaan rahoitusmallit vaikuttavat siihen, miten toimintaa voidaan harjoittaa. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus toiminnasta pohjoisessa.
– Lappi on niin järkyttävän iso alue, että kiireellisistä tehtävistä ollaan käytännössä aina myöhässä. Taktisesti on peliaikaa hukattu sijoittamalla näitä tukikohtia huolimattomasti, Korvanen viittaa valtion kustantamaan toimintaan Rovaniemeltä.
– Aslakin sijoittautuminen kylmän toimintaympäristön keskelle on aika tasavertaista ja yhdenvertaista pelastettavaa kohtaan.
– Sesonkiaikoina (turisti)massat Lapissa ovat niin valtavia, ettei mitenkään pystytä nykyisillä resursseilla huolehtimaan palveluiden tuotannosta ja pelastuksen saattamisesta tuonne erämaa-alueille.
Jäätävä sade iso haaste koneille
Talvien muuttumisen Korvanen arvioi hankaloittavan pelastustoimintaa, sillä luvassa on entistä useammin jäätävää sadetta. Sellaisella kelillä helikopterit eivät saa lentää. Esimerkiksi sairaankuljetuksessa tulisi siirtyä lentokoneisiin, jotka kestävät kovempia kelejä ilman suuria kustannusten lisäyksiä.
Aivan pohjoisimmassa Lapissa on useasti saatu apua Norjasta. Korvasen mukaan sen käyttö voi riippua tilanteesta lähtömaassa, sillä aina kalusto ei jouda rajan taakse. Hintakin on melkoinen, noin 20 000 euroa tunti ja Reissu Lapin puolelle vie parisen tuntia.
