Inarissa kirkonkylän yläreunalla Juutuan rannan tuntumassa on hiljainen paikka, Pyrkyrien palsta. Se on monille tuttu osa hautausmaata ja varsinkin sille joukolle, joka syyskuun puolivälissä kokoontui muistelemaan palstalle päässeitä.

Itse en joutanut työn puolesta, koska oli lauantai enkä huvikseenkaan, koska en ole Lapin kullankaivajain liiton (LKL) aktiivi. Monia palstalla lepääviä olen vajaan 50 vuoden kuluessa kohdannut.