Joihinkin paikkoihin liittyy erityisen vahvoja siteitä ja tunteita. En tarkoita nyt sielunmaisemia, vaan jotain hieman pienempää.
Mietin asiaa jokin aika sitten, kun kävin pitkästä aikaa asunnossa, jonka opin tuntemaan mummolana. Mummoa ja pappaa ei enää ole, mutta jo alaoven avaaminen saa lämpimän tunteen heräämään.
Ja porraskäytävä, se on läpikotaisin tuttu. Olen juossut kierreportaat alas ainakin satoja ellen tuhansia kertoja. Hissi puolestaan on aivan oma lukunsa.
Se ei ole hätäisille, sillä oven sulkeutuminen kestää pitkään.