Pai­noin­dek­sin mukaan Suo­mes­sa on yli mil­joo­na lihavaa ai­kuis­ta, kertoo THL:n tut­ki­mus – Do­sent­ti eh­dot­taa avuksi epä­ter­veel­li­syys­ve­roa ja mark­ki­noin­ti­ra­joi­tuk­sia

Tutkimuksen mukaan suomalaisilla yleisiä ovat myös korkea kolesteroli ja kohonnut verenpaine.

Noin 1,2 miljoonan suomalaisen aikuisen painoindeksi ylittää lihavuuden rajan.
Noin 1,2 miljoonan suomalaisen aikuisen painoindeksi ylittää lihavuuden rajan.
Kuva: Teija Soini

Noin 1,2 miljoonan suomalaisen aikuisen painoindeksi ylittää lihavuuden rajan, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Terve Suomi -tutkimuksesta. Yleisintä lihavuus on 40–64-vuotiailla, joista joka kolmas on painoindeksin mukaan lihava.

Painoindeksi kuvaa painon ja pituuden suhdetta. Se ei kuitenkaan erota sitä, koostuuko ihmisen paino lihas- vai rasvakudoksesta, joten sen perusteella hyvin lihaksikkaan ihmisen painoindeksi voi olla ylipainon puolella.

Vyötärölihavuus on vieläkin yleisempää. Sitä esiintyy lähes joka toisella aikuisella. Vyötärölihavuuden rajana pidetään naisilla yli 90 sentin ja miehillä yli 100 sentin vyötärönympärystä.

THL:n mukaan lihavuus ja vyötärölihavuus ovat yleistyneet työikäisillä eli 20–64-vuotiailla. Työikäisillä miehillä lihavuus on lisääntynyt kolme ja naisilla neljä prosenttiyksikköä vuoteen 2017 verrattuna. Keskimittaisen miehen paino on noussut 1,6 kilogrammaa ja naisen 1,8 kilogrammaa.

Lihavuus lisää diabetesriskiä

Tutkimuksen johtajan, dosentti Annamari Lundqvistin mukaan viimeistään nyt tarvitaan yhteiskunnan laaja-alaisia toimia väestön lihomisen pysäyttämiseksi, koska lihavuus aiheuttaa vuosittain miljardin euron lisäkustannukset terveydenhuollolle.

– Tällaisia keinoja voisivat olla muun muassa elintarvikkeiden epäterveellisyyteen perustuvat verot ja markkinointirajoitukset, Lundqvist sanoo tiedotteessa.

– Lihavuus yleistyy ja sen aiheuttamat ongelmat ovat räjähtämässä käsiin.

Lihavuus ja etenkin vyötärölihavuus lisäävät esimerkiksi riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen.

Verenpaineet ja kolesterolit koholla

Tutkimuksessa todettiin myös, että joka toisella aikuisella on joko verenpainelääkitys tai kohonnut verenpaine.

Jopa puolella verenpainelääkitystä käyttävistä verenpaineet eivät ole hoitotavoitteessa. Tilanne ei THL:n mukaan ole parantunut vuodesta 2017. Verenpaineet eivät myöskään enää laske, kuten vielä 2000-luvun alkupuolella.

– On todennäköistä, että verenpainelääkitys aloitetaan liian pienellä annoksella ja liian myöhään. Lihavuuden yleistyminen nostaa verenpaineita tulevaisuudessa. Tämä on nähtävissä myös kolesteroliarvoissa, toteaa ylilääkäri Lara Lehtoranta tiedotteessa.

Yli kolme miljoonaa suomalaista sairastaa rasva-aineenvaihdunnan häiriötä, eli heillä on joko kohonneet veren kolesterolipitoisuudet tai kolesterolilääkitys. Noin neljäsosalla lääkityksen käyttäjistä on edelleen korkeat kolesteroliarvot.

Tutkimuksessa laajaan terveystarkastukseen kutsuttiin 10 000 satunnaisesti valittua, 20 vuotta täyttänyttä suomalaista. Heistä lähes 5 800 osallistui tarkastukseen.

Mainos
Lapin Kansan pelit

Pelaa Lapin Kansan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä