Työehtosopimusten kattavuudesta on työ- ja elinkeinoministeriön selvitys. 2021 tietojen perusteella sopimusten kattavuus yleissitovuus mukaan lukien on 88,8 prosenttia.
Suomen Yrittäjien Albert Mäkelä mainitsee (LK 12.11.), ettei Saksassa ja muissa Pohjoismaissa ole yleissitovuutta. Juuri sen ansiosta Suomessakin sopimusten kattavuus on korkea. Muutoin se olisi ollut yksityisellä sektorilla vain 64 prosenttia.
Jos hallituksen esityksessä olisi ollut vertailu Saksaan ja muihin Pohjoismaihin, vertailu ei olisi tukenut esitystä. Niissä ei tunneta paikallista sopimista järjestäytymättömien työntekijöiden edustajan avulla.
Miten tilanne on jatkossa? TEM:n selvityksessä todetaan: ”yrityskohtainen sopiminen heikentäisi työehtosopimusten merkitystä ja työmarkkinaosapuolten keskeistä roolia.” Hallitus ajaa yrityskohtaisia, paikallisia sopimuksia lailla ohi järjestöjen – työnantajien kannuste järjestäytyä työnantajaliittoihin heikkenee.
ILO:n sopimukset eivät kiellä paikallisia sopimuksia. Jäsenvaltioiden tulisi edistää työnantajien tai työnantajajärjestöjen sekä työntekijäjärjestöjen vapaaehtoisia työehtosopimusneuvotteluja työehtojen järjestämiseksi. EU:n vähimmäispalkkadirektiivikin korostaa jäsenvaltioiden velvollisuutta edistää työehtosopimusten kattavuutta. Suomi on erkaantumassa tästä tiestä.
Hallituksen esityksen toteutuessa työnantaja voi pyrkiä valitsemaan, neuvotteleeko hän järjestäytymättömien työntekijöiden edustajan, luottamusvaltuutetun, vai luottamusmiehen kanssa ja kumman kanssa tekee sopimuksen. Kaksi edustajaa henkilöstöllä luo ristiriitoja työntekijöiden keskuuteen. Syntyykö kaksi paikallista sopimusta? Kuka valvoo järjestäytymätöntä luottamusvaltuutettua?
Hallituksen menettely on johtanut siihen, että paikallista sopimista edistäneet ammattiliitot ovat sopimuksissaan kieltämässä paikallisyhdistyksiltään paikallisen sopimuksen teon ja siten ”vetämässä maton alta” luottamusvaltuutetun mahdollisuudelta tehdä sopimus.
Hallitus esittää ulkomaan työnantajallekin mahdollisuuden tehdä työntekijöidensä valitseman luottamusvaltuutetun kanssa paikallinen sopimus. Kolmas sopimus samalle työpaikalle?
Lähettävä työnantaja ja hänen työntekijänsä eivät tunne Suomen lainsäädäntöä. Lähetyt työntekijät ovat hyvin riippuvaisia työnantajasta. Riski työehtojen polkemiseen on todellinen. Valvonnan riittämättömyyden vuoksi alipalkkausta on esiintynyt ulkomaan työntekijöiden keskuudessa toistuvasti.