Paavin kuo­lin­syy oli ai­vo­hal­vaus­ta seu­ran­nut sy­dä­men­py­säh­dys

Vatikaani
Paavi kuvattuna Tbilisissa vuonna 2016.
Paavi kuvattuna Tbilisissa vuonna 2016.
Kuva: Vincenzo Pinto / AFP / Lehtikuva

Paavi Franciscus on kuollut, kertoo Vatikaani. Franciscus kuoli tänään 88 vuoden ikäisenä asunnossaan Vatikaanissa.

Paavi Franciscus kuoli aivohalvaukseen ja sitä seuranneeseen sydämenpysähdykseen. Kuolinsyy käy ilmi Vatikaanin julkaisemasta kuolintodistuksesta.

Ennen kuolemaansa paavi oli sairastellut jo kauan. Helmikuussa hän sairastui keuhkokuumeeseen ja oli viikkoja sairaalahoidossa. Kuolintodistuksen mukaan paavi kärsi sairaalassa lisäksi akuutista hengitysvajauksesta.

Franciscusta vaivasi myös kohonnut verenpaine, keuhkoputkien laajentuma sekä kakkostyypin diabetes.

Franciscus, ristimänimeltään Jorge Mario Bergoglio, oli katolisen kirkon paavina 12 vuotta.

Viime vuosina Franciscuksen terveys alkoi horjua. Hän joutui perumaan useita esiintymisiään ja matkojaan sekä turvautumaan pyörätuoliin.

Tänä vuonna hän ei itse lukenut perinteistä pääsiäisen urbi et orbi -puhetta Vatikaanissa, vaan avustaja luki paavin puheen. Paavi istui vieressä Pietarinkirkon parvekkeella pyörätuolissa, kun noin 35 000 ihmistä kuunteli puhetta Pietarinaukiolla.

Franciscus pyrki uudistamaan Vatikaanin hallintoa, kitkemään korruptiota Vatikaanin pankissa ja käsittelemään lasten seksuaalisen hyväksikäytön perintöä kirkossa.

Paavi vannoi tekevänsä kaikkensa saattaakseen pedofiilipapit oikeuden eteen, mutta myös häntä syytettiin ongelman piilottelusta ja vain näennäisten muutosten tekemisestä.

Franciscuksen kansanomainen tyyli keräsi paljon suosiota, mutta hän hankki myös vastustajia sekä Vatikaanissa että sen ulkopuolella suorasanaisilla kannanotoillaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, pakolaisten ja ilmaston puolesta.

Paavi Franciscus toimi katolisen kirkon johdossa 12 vuoden ajan. Kuvassa hän on matkalla toimittamaan Urbi et orbi -siunausta pääsiäisenä 2020.
Paavi Franciscus toimi katolisen kirkon johdossa 12 vuoden ajan. Kuvassa hän on matkalla toimittamaan Urbi et orbi -siunausta pääsiäisenä 2020.
Kuva: Vincenzo Pinto / AFP / Lehtikuva

Ristiriitainen perintö

Helmikuussa 2013 paavi Benedictus XVI luopui tehtävästään iän ja terveyshuolien vuoksi. Bergoglio valittiin roomalaiskatolisen kirkon 266. paaviksi maalikuussa 2013. Bergoglio oli yllätysvalinta, sillä hän oli valintahetkellä jo 76-vuotias.

Valinta tulkittiin kompromissiksi. Uudistajat arvostivat hänen liberaaleja näkemyksiään sosiaalisissa kysymyksissä, mutta hän kelpasi konservatiiveillekin, koska hänen näkemyksensä seksuaalisissa kysymyksissä olivat heille riittävän perinteisiä.

Bergoglio valitsi paavinimekseen Franciscuksen kunnianosoituksena fransiskaaniveljeskunnan perustajalle Franciscus Assisilaiselle ja pyhälle Francisco Xavierille, joka oli saarnaaja ja yksi jesuiittojen perustajista.

Paavi Franciscus nähtiin julkisuudessa vielä pääsiäissunnuntaina. Hän oli sairastellut pitkään.
Paavi Franciscus nähtiin julkisuudessa vielä pääsiäissunnuntaina. Hän oli sairastellut pitkään.
Kuva: Handout / AFP / Lehtikuva

Ensitöikseen Franciscus luopui aiempien paavien ylellisestä kattohuoneistosta ja muutti huomattavasti vaatimattomampaan Vatikaanin vierastaloon.

Paavina Franciscus puolusti köyhiä ja edisti eri uskontojen ja uskontokuntien vuoropuhelua. Hän ajoi myös armollisempaa suhtautumista esimerkiksi seksuaalivähemmistöjä kohtaan ja edisti naisten asemaa kirkon tulkinnoissa mutta piti kiinni kirkon näkemyksestä, että katolisessa kirkossa pappeus on varattu miehille. Hän säilytti kirkon perinteisen linjan myös ehkäisyä, aborttia ja mies- ja naisparien avioliittoja koskevissa tulkinnoissa.

Lähteet: BBC, Britannica, Guardian, Vatikaani

Mainos
Lapin Kansan pelit

Pelaa Lapin Kansan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – löydä suosikkisi klassikoiden ja uutuuksien joukosta.

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä