Päästöjen vähentämisen keinoja on mietitty Suomessa jo ennen Euroopan komission eilen julkistamia maakohtaisia prosenttilukuja.
Ylitarkastaja Laura Sarlin liikenne- ja viestintäministeriöstä toteaa, että vähennystavoitetta osattiin odottaa, vaikka tarkkaa prosenttilukua ei vielä ollut tiedossa.
- Päästövähennyksen saavuttamiseksi käytetään laajaa keinovalikoimaa, Sarlin sanoo.
Keinoihin kuuluu muun muassa digitalisaation hyödyntäminen. Käytännössä digitalisaatio voi Sarlinin mukaan tehdä mahdolliseksi esimerkiksi koko matkan ostamisen samasta palvelusta silloinkin, kun matkasta vain osa taittuu julkisella kulkuvälineellä ja osa esimerkiksi kimppakyydillä.
- Tarkoituksena on mahdollistaa sellaisen liiketoiminnan syntyminen, ettei ihmisten aina tarvitsisi omistaa autoa, jos he eivät halua, Sarlin sanoo.
Digitalisaatio voi myös parantaa energiatehokkuutta, kun tietoa on käytettävissä aiempaa enemmän.
- Esimerkiksi tavaraliikenteen kulkemista voidaan ajoittaa paremmin, kun tiedetään vaikkapa ruuhkista.
Liikenne on Suomessa suurin taakanjakosopimukseen kuuluvista eli päästökaupan ulkopuolella olevista päästölähteistä. Sen päästöjen laskennassa hyödynnetään tietoja siitä, paljonko Suomessa kulutetaan polttoainetta. Polttoainelaatujen hiilidioksidipäästöt tiedetään, joten kulutuksen perusteella voidaan laskea niiden käytöstä syntyneet päästöt. Hiilidioksidipäästöjä aiotaan rajoittaa myös sitovilla ajoneuvojen päästöraja-arvoilla.
Neuvotteleva virkamies Tuija Talsi ympäristöministeriöstä kertoo, että konkreettista listaa siitä, millä käytännön keinoilla 39 prosentin säästötavoite saavutetaan, ei vielä ole. Analyysi on vasta alkuvaiheessa. Jo hallitusohjelmassa on kuitenkin linjattu esimerkiksi tuontiöljyn käytön puolittaminen. Valtioneuvoston ilmasto- ja energiastrategian on tarkoitus valmistua vuoden loppuun mennessä, ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman ensi vuonna.
Talsin mukaan se, miten metsien hiilinieluvaikutus päästöihin lasketaan, on vielä auki.
- Komission säännöt vaikuttavat aika tiukilta. Viime metreillä saatiin toiveidemme mukainen avaus, että metsänieluja voitaisiin käyttää paremmin kompensaationa, Talsi sanoo.
Yksityiskohdista pitää sopia ennen vuotta 2020.
Metsien hiilinieluvaikutuksen laskemiseen ei ole yhteistä kriteeristöä.
- Arvioimme itse, kuinka paljon metsät kasvavat, kuinka paljon niitä hyödynnetään ja kuinka paljon hiiltä sitoutuu metsiin.
Taakanjaon tavoitteet ovat erillään päästökaupasta ja koskevat päästökaupan ulkopuolella olevia sektoreita. Päästökauppa toimii itsenäisesti, eikä sitä kautta voi ostaa oikeuksia nyt sovittuun taakanjakoon kuuluviin päästöihin.
Talsin mukaan on kuitenkin mahdollista, että tietyt jäsenmaat voisivat halutessaan siirtää osan päästökaupassa olevista oikeuksista taakanjakosopimuksen piirissä oleviin päästöihin. Muutoksen voisi tehdä vain kerran, eli päästöoikeuksia ei voi siirrellä edestakaisin.