Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan hallitus valmistelee koko ajan mahdollisia ulkonaliikkumisrajoituksia, mutta hän ei perjantaina halunnut ennakoida, milloin toimivaltuuksia oltaisiin mahdollisesti ottamassa käyttöön.
Marinin mukaan valmistelua tehdään, jotta se olisi jo mahdollisimman pitkällä, jos tarve näin järeisiin toimiin tulee.
Marinin mukaan laajoja ulkonaliikkumiskieltoja ei kuitenkaan olisi tulossa ja kieltojen pitäisi olla alueellisesti rajattuja. Marin ei myöskään täsmentänyt, kuinka pitkään kestävistä rajoituksista mahdollisesti olisi kyse.
– En pitäisi mahdollisena sitä, että Suomessa tällaisessa epidemiatilanteessa, jossa me tällä hetkellä olemme, tulisi kyseeseen laisinkaan laajoilla alueilla tai koko maassa olevat ulkonaliikkumisen rajoittamiset. Todennäköisesti kyse olisi hyvin kohdennetuista rajoituksista, hän sanoi.
Pykälät käyttöön
Valtioneuvosto antoi perjantaina odotetusti eduskunnalle esityksensä neljän valmiuslain pykälän käyttöönotosta. Asian käsittelyn on määrä alkaa eduskunnassa maanantaina.
Mainituilla pykälillä voidaan muun muassa joustaa kiireettömän hoidon määräajoista, jos se on välttämätöntä kiireellisen hoidon järjestämiseksi. Lisäksi terveydenhuollon yksiköt voisivat siirtää resurssejaan kiireettömästä hoidosta kiireelliseen koronapotilaiden hoitoon sekä muuhun kiireelliseen hoitoon.
Pykälillä voidaan myös keskittää koronaviestintää valtioneuvoston kanslialle ja antaa valtioneuvostolle päätösvaltaa työnjaosta hallinnonalojen välillä, jos siitä on epäselvyyttä.
Valmiuslain asetusten olisi määrä tulla voimaan 11. maaliskuuta, ja ne olisivat voimassa 30. huhtikuuta asti. Marin ei kuitenkaan halunnut hoputtaa eduskunnan työtä.
Koronatilanne pahentunut huomattavasti
Pääministeri Marin ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) painottivat molemmat hallituksen tiedotustilaisuudessa, että koronatilanne on pahentunut Suomessa huomattavasti, minkä vuoksi valmiuslain pykälien käyttöönotolle on tarvetta. Erityisesti Helsingin ja Uudenmaan (Hus) ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien alueella sekä Ahvenanmaalla epidemiatilanne on heikentynyt Kiurun mukaan todella nopeasti.
– Tehohoidon tarve on lisääntynyt viimeisen parin viikon aikana Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sairaaloissa, mutta tarve kasvaa viiveellä myös muiden sairaanhoitopiirien alueella, Kiuru sanoi.
– Nyt varaudumme siihen, että työvälineitä on käytössä tämän kuormituksen hoitamiseksi, Kiuru jatkoi.
Hallituksen muistion mukaan sairaalahoidon tarpeen voidaan ennustaa kasvavan Husin alueella koko maaliskuun ajan, joten lineaarisen tapausmäärien kasvun mukaisesti pääsiäisen alla Hus-sairaaloissa olisi 300–400 covid-19-potilasta vuodeosastoilla.
Muistion mukaan Hus on jo joutunut siirtämään joitain tehohoitopotilaita muille alueille.
Yksityisiä apuun?
Yksi nyt käyttöön otettavista valmiuslain pykälistä mahdollistaa sen, että yksityisiä ja kunnallisia terveydenhuollon toimijoita voitaisiin määrätä muuttamaan toimintaansa koronaviruksen leviämisen estämiseksi.
Kiurun mukaan yksityisiä toimijoita voitaisiin käyttää esimerkiksi koronan hoitotoimien aiheuttamien muiden sairauksien hoitojonojen purkamiseen.
Kiuru painotti myös, että valmiuslain pykälien mahdollistama kiireettömän hoidon määräajoista luopuminen ei saa vaarantaa potilaiden terveyttä.
– Valmiuslaki mahdollistaa hoitoajoista joustamisen, mutta se ei voi automaattisesti johtaa siihen, että hoitovelkaa tarpeettomasti lisättäisiin, Kiuru sanoi.
Hän painotti, että määräajoista saa tinkiä vain hyvin säästeliäästi.
