Kansan luottamusta poliisiin ei horjuta edes se, että maan korkeinta poliisijohtoa on nähty viime vuosina käräjillä tuomittavana. Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuoreen selvityksen mukaan peräti 86 prosenttia suomalaisista luottaa yhä poliisiin kuin peruskallioon.
Puolueet löytyvät luottamuslistan häntäpäästä, taakse jää vain sosiaalinen media. Harvempi kuin yksi viidestä suomalaisesta sanoo luottavansa poliittisiin puolueisiin. Jopa media nauttii korkeammasta luottamuksesta: Ylen luottoprosentti on 69, maakunnan johtavan sanomalehden 56.
Puolueiden nauttima heikko luottamus on tosin hieman ristiriidassa sen kanssa, että suomalaiset äänestävät eduskuntaan yhä lähes pelkästään poliittisten puolueiden edustajia. Esimerkiksi Ranskassa, missä sielläkään kansa ei luota puolueisiin, sekä parlamentti että presidentti-instituutio ovat jo käytännössä puolueista piittaamattomien liikkeiden hallussa.
Jonkinlainen ristiriita piilee siinäkin, että suomalaisten luottamus presidenttiin on vain kasvanut viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana, vaikka kyseistä virkaa on hoitanut koko ajan ex-puoluepoliitikko. Useampi kuin neljä viidestä suomalaisesta kertoo luottavansa presidenttiin. Toisen kauden presidentti Sauli Niinistö on kokoomuksen entinen kansanedustaja ja puoluejohtaja, joka on toiminut useassa eri hallituksessa kokoomusministerinä.
Kansan luottamus hallitukseen ja eduskuntaan ei ole juuri puolueluottamusta parempi. Yksi neljästä suomalaisesta luottaa hallitukseen, yksi kolmesta eduskuntaan. Siinä, missä kansan puolueita kohtaan tuntema luottamus on hieman kasvanut kymmenessä vuodessa, luottamus eduskuntaa ja hallitusta kohtaan on vain laskenut. Suomalaiset luottavat niitä enemmän jopa Wikipediaan ja Euroopan unioniin.
Suunnilleen yksi kolmesta äänioikeutetusta - reilusti yli miljoona kansalaista - jättää yleensä eduskunta-, kunta- ja presidentinvaalissa äänestämättä, eurovaaleissa vieläkin useampi. Näin heikossa luottamuksen ilmapiirissä nukkuvien puoluetta voidaan pitää jopa yllättävän pienenä porukkana.
Vaikka tyytymättömyys parlamentarismin toimijoita kohtaan on eräänlainen asennevakio, poliitikot ovat toimillaan syventäneet päättäjien ja kansan välistä epäluottamusta. Näin tapahtuu parhaillaan menossa olevissa vaaleissakin, missä moni poliitikko ja sellaiseksi haluava lupaa äänivyöryn toivossa asioita, joiden toteuttaminen on erittäin vaikeaa tai jopa mahdotonta.
Joku viisas on sanonut joskus, että luottamus on helppo menettää, mutta vaikea saada takaisin. Poliitikot ovat menettäneet kansan luottamuksen jo aikoja sitten, mutta jostakin syystä he eivät ole edes yrittäneet voittaa sitä takaisin.
P.S.
Etelästä kuuluu kummia. Sieltä löytyy yhä - 2010-luvun lopulla - ainakin yksi luterilainen seurakunta, joka pitää joiku- ja jazzmusiikkia syntinä. Näin voidaan päätellä Anjalankosken seurakunnan kirkkoherran Eija Murron päätöksestä kieltää saamelaisartisti Wimme Saaren ja jazzmuusikko Tapani Rinteen konsertti Sippolan kirkon tiloissa (KS 6.4.). Murto sanoo, että kyseinen musiikki "ei ole sopusoinnussa kirkossa julistettavan sanoman kanssa", muttei kerro sitä, mistä sopusoinnuttomuus johtuu. Selitystä odotellaan ainakin joikujen Lapissa.