Kevättalvella metsässä harhaileva, nälkiintynyt poro oli hyvin yleinen näky Lapissa ainakin vielä 1980-luvulla.
Vähitellen porojen ruokkiminen joko metsään tai porojen kokoaminen talvikuukausien ajaksi aitaan ruokittavaksi alkoi yleistyä. Sen myötä katosivat nälkään kuolevat porot.
Nykyään poroja ruokitaan talvella kaikissa tai lähes kaikissa paliskunnissa. Ruokinnan määrä ja kesto vaihtelevat paliskunnittain ja myös paliskuntien sisällä.