Yksi Lapin ikuisuushankkeista toteutuu, jos Antti Rinteen (sd.) hallitusohjelman kirjaus toteutuu myös käytännössä. Kyse on Kemin Laurilan ja Tornion välisen rautatien sähköistämisestä, johon on luvassa kymmenen miljoonaa euroa. Parinkymmenen kilometrin rataosuus on odottanut sähköistämistä jo vuosikymmeniä. Kyse on mittaansa isommasta radasta, jonka sähköistäminen avaa raidereitin matkustaja- ja rahtiliikenteelle Pohjois-Ruotsin kautta paitsi Eurooppaan myös Jäämerelle. Ruotsissa pääsee sähköjunalla jo Haaparannalle asti.
Radan sähköistäminen on loistouutinen Metsä Groupille, joka suunnittelee Kemiin suurta sellutehdasta. Tosin sitä hallitusohjelmassa ei mainita. Vaikka ohjelma lupaa runsaasti rahaa infraan, sitä ei luvata Kemin Ajoksen sataman syventämiseen, eikä muihin, uuden tehtaan vaatimiin infrainvestointeihin. Sama koskee Boreal Biorefin Kemijärvelle suunnittelemaa biojalostamoa.
Rinteen hallituksen asenne pohjoisen metsäteollisuushankkeita kohtaan on ollut lähtökohtaisesti myönteinen, josta voidaan päätellä, että tukea on silti tulossa. Tosin uhkana on, että hallituksen vuodelle 2020 lupaama, "maailman kunnianhimoisin" ilmastopoliittinen ohjelma lyö kapuloita tehdasrattaisiin. Näin voi käydä, jos Metsähallitukselle määritellään tiukat hiilinielutavoitteet. Tämä vaikeuttaisi puun saantia tehtaille.
Uhkiin voidaan lukea myös hallituksen aikeet kiristää kaivosten sähköverotusta ja säätää erillinen kaivosvero. Tosin varsinkin jälkimmäinen on vielä raakilevaiheessa, eikä sen mahdollisista vaikutuksista kaivosyhtiöiden investointihaluihin ole vielä tietoa.
Hallitusohjelman hyviin Lappi-puoliin kuuluu poliisien määrän huomattava lisääminen. Voisi kuvitella, että siitä riittää virkavaltaa pohjoisen poliisittomalle vyöhykkeellekin. Hyvää on myös se, että hallitus toteaa lentoveron olevan EU:n päätösvallassa. Lapin matkailu on riippuvainen lentoyhteyksistä, eikä niitä saa vaarantaa edes ilmastokunnianhimon nimissä.
Sen sijaan maaliikenteelle on luvassa lisää maksuja. Hallitus tarvitsee pysyviin lisämenoihinsa yli miljardin, eikä liene yllätys, että yhdeksi maksajaksi on valittu ikuinen lypsylehmä. Hallitus kerää autoilijoilta polttoaineveron nostolla 250 miljoonaa euroa vaalikauden aikana. Tämä rokottaa erityisesti pitkien matkojen Lappia, missä tarvitaan autoa työmatkoihin, kun tarjolla ei ole julkista liikennettä.
Lievää lohtua lappilaisille tuovat ruuhkamaksut, joilla hallitus suunnittelee keräävänsä pelkästään pääkaupunkiseudulta 200 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä on kannatettavaa liikennepolitiikkaa. Suurimmat maksut on suunnattava jatkossa entistä enemmän sinne, missä on eniten autoja ja päästöjä sekä parhaimmat mahdollisuudet korvata yksityisautoilu julkisella liikenteellä.
P.S.
Kriitikot ovat ehtineet kuvailla Antti Rinteen hallituksen ohjelmaa toiveiden tynnyriksi, josta löytyy paljon hyvää, mutta vähän konkreettisia keinoja, miten hyvään päästään. Hyvä esimerkki on ohjelmaan kirjattu aie lisätä julkisen terveydenhoidon lääkäreiden määrää tuhannella ja palkata vanhusten hoitoon 4 500 uutta hoitajaa. Kenelläkään tuskin on mitään tätä vastaan, mutta miten taikatemppu tehdään? Vaikka rahaa löytyisikin, mistä löydetään lääkärit ja hoitajat tilanteessa, missä ala ei vedä ja kärsii jo pahasta työvoimapulasta?