Keskusta koki eduskuntavaaleissa kaikkien aikojen rökäletappion, eikä puolueella mennyt yhtään paremmin perinteisellä valta-alueellaan Lapissa. Romahdus kuvaa parhaiten tulosta, missä kannatus putosi 47,2:sta 29,3 prosenttiin. Se on jopa alhaisempi luku kuin 2011 jytkyvaaleissa (32,2 %).
Onni oli silti keskustan puolella, sillä se menetti Lapissa vain yhden neljästä eduskuntapaikastaan. Riikka Karppinen (vihr.) teki hienon kampanjan ja jäi vain yhdeksän äänen päähän edustajapestistä. Markus Lohi (kesk.) joutui jännittämään läpimenoaan maanantai-iltapäivänä valmistuneeseen tarkistuslaskentaan asti.
Karppisen rannalle jääminen on herättänyt kummastusta äänestäjissä. Sodankyläläinen keräsi Lapin 2. suurimman (7 578) ja vihreiden 3. suurimman äänipotin koko maassa, mutta jäi silti valitsematta toisin kuin Lohi, jonka äänet (4 867) riittivät edustajan pestiin. Ei ihme, että Lapissa löytyy niitäkin, joiden mielestä tulos on epäreilu ja suorastaan demokratiaa halveksiva.
Selitys löytyy suhteellisesta vaalijärjestelmästä ja äänikynnyksestä, mikä on Lapissa maan korkein. Tulos lisännee painetta Lapin ja Oulun vaalipiirien yhdistämiseen kiintiöperiaatteella, mikä laskisi äänikynnystä. Näin kävi aikoinaan Pohjois-Karjalassa, missä vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg putosi 2007 vaaleissa eduskunnasta, vaikka sai toiseksi eniten ääniä (7 804) vaalipiirissä. Tämä johti osaltaan neljän pienen vaalipiirin yhdistämiseen kahdeksi piiriksi.
Lapin kannalta vaalitulos on hyvä, kun maakunnasta riittää edustajia viiteen eri puolueeseen. Tämä tarkoittaa, että suurella todennäköisyydellä lappilaisedustajia on myös hallituspuolueessa tai jopa -puolueissa, minkä myötä Lapin ääni kuuluu siellä, missä päätöksiä tehdään.
Karppisen valinta olisi ollut Lapin kannalta hyvä asia jo siksi, että nyt vihreissä kuuluu etupäässä etelän suurten kaupunkien ääni. Puolue nousi Helsingin suurimmaksi, mikä ei lupaa hyvää pohjoiselle varsinkaan, jos vihreät nousee hallitukseen. "Järkivihreä" pohjoisesta olisi tuonut joukkoon pohjoista näkökulmaa, joka poikennee etelän näkökulmista muissakin kuin ilmastokysymyksissä.
Lapin viidestä eniten ääniä saaneista neljä oli naisia. Tosin läpi menneiden seitsemän joukossa on vain kolme naista. Rovaniemi sai kolme ja Tornio kaksi edustajaa. Piskuinen Savukoski joutuu tyytymään jatkossa yhteen paikkaan Eeva-Maria Maijalan (kesk.) pudottua. Ylä-Lappi palasi kansanedustaja-aikaan Mikko Kärnän (kesk.) myötä.
Äänestysprosentti jäi Lapissa alhaisemmaksi (68,8) kuin koko maassa (72), mikä harmittanee erityisesti Karppisen kannattajia. Parhaassa tapauksessa tämä toimii opetuksena niille, jotka aikovat äänestää, mutta jättävät äänestämisen lopulta aina aietasolle. Vain annetut äänet lasketaan ja joskus kaikki on muutamasta äänestä kiinni.
P.S.
Keskusta menetti Lapissa ääniä roppakaupalla, mutta hallitsee silti yhä maakuntaa isännän otteella. Pohjoisen kepulaisimmissa kunnissa Ranualla ja Posiolla puolue keräsi yhä yli puolet äänistä. Puolueuskollisuus on edelleen voimissaan myös Kemissä, missä punaisen siiven (sd., vas.) kannatus ylitti jälleen kerran 50 prosentin rajan. Muut kunnat kumartavat useampaan suuntaan. Lapin persuin kunta on Simo (26 %), vihrein Pelkosenniemi (16,2), kokoomuslaisin Rovaniemi (17,5), kristillisin Kemijärvi (3,6) ja ruotsalaisin Utsjoki (2,8).
Edit klo 8.00: Korjattu tieto, että persuin kunta on Simo (26 %), ei Keminmaa (23,4%).