Matkailun ja kaivosten vahvistamat kunnat näyttävät pärjäävän taloudellisesti vahvimmin Lapissa. Näin voi päätellä kuluneella viikolla julkaistuista Lapin kuntien viime vuoden tilinpäätöksistä.
Esimerkiksi Kolarissa tilinpäätös osoittaa vuosikatteen olevan vahvasti plussan puolella ja velkaakin matkailupitäjässä on alle 1600 euroa asukasta kohti.
Uusi kunnanjohtaja Kristiina Tikkala pääsi aloittamaan työnsä kunnassa, jonka talous on moneen muuhun kuntaan verrattuna hyvässä kunnossa. Ylläs on vahva veturi.
Myös Kittilässä, Kolarin naapurissa, menee taloudellisesti hyvin, vaikka kuntapäättäjät ovat olleet jo vuosia erittäin negatiivisen valtakunnallisen julkisuuden kohteina. Kuntapoliitikkojen riidat eivät ole Kittilää ja Leviä upottaneet.
Kittilän kunnan vuosikate oli tilinpäätöksen mukaan 4,2 miljoonaa euroa. Vuosikate, juoksevien menojen ja tulojen välinen erotus, on yksi kuntatalouden keskeisistä mittareista. Jos vuosikate menee useana vuotena peräkkäin miinukselle, kunta on kriisissä.
Kittilän kunnalla on edelleen runsaasti velkaa muun muassa Levin nopean kasvun vaatimien investointien takia, mutta hyvän työllisyyden ansiosta kunta pystyy velat hoitamaan. Olennaista on, että kunnan päätöksenteko saadaan käräjöinnistä huolimatta hoidettua.
Lapin kaupungeissa talouden näkymät eivät ole läheskään yhtä valoisat kuin matkailupitäjissä. Kemissä vuosikate painui pakkaselle ja jokaista kaupunkilaista kohti laskettu velkaa kohoaa jo lähes 6500 euroon.
Kemin taloudenpitoa varjostavat isot ylitykset erikoissairaanhoidossa ja nähtäväksi jää, miten siirtyminen Mehiläisen järjestämään hoitoon kaupungin talouteen vaikuttaa.
Kaupunginjohtaja Tero Nissisen mukaan kaupungin pitää sekä nostaa veroprosenttia että leikata menoja.
Torniossa useita vuosia kestäneen talouden tasapainottamisen odotettiin nostavan nokan jo pintaan, mutta niin ei käynyt. Menot kasvoivat laskettua enemmän ja viime vuoden tilinpäätös painui miljoona euroa pakkaselle.
Rovaniemellä kaupungin talous on tällä hetkellä poikkeuksellisen kehnossa jamassa. Verotulot tippuivat viime vuonna muun muassa kilpailukykysopimuksen takia noin 3,5 miljoonaa ja samaan aikaan erikoissairaanhoidon menot kasvoivat huimat 11,5 prosenttia.
Rovaniemellä valtuusto on edellyttänyt, ettei veroprosenttia enää nosteta. Säästöjä etsitään, mutta rakenteelliset muutokset ovat työläitä. Nyt kun sote-uudistuskaan ei tuonut helpotusta, kuntapäättäjillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tarttua härkää sarvista. Rakenteita on pakko muuttaa.
Moni Lapissa syntynyt muistelee vielä eläkepäivinäkin lämmöllä aikaa, kun isä tai äijä opettivat pikkupoikaa tammukan pyyntiin. Ensimmäiset kokemukset Lapin pieniltä puroilta ovat yksi arvokkaimmista asioista, mitä moni sisällään kantaa. Tammukan kalastaminen on tärkeämpi osa lappilaista kulttuuriperintöä kuin vaikkapa kaikki joulupukkiin liittyvä kiihkoilu. Tämän on huomannut myös lainsäätäjä. Lainsäätäjä tietää, että ihminen osaa arvostaa vain sitä, mikä on rahassa mitattavissa. Yhden tammukan arvo näyttäisi olevan 80 euroa.