Salla haluaa kansallispuiston matkailukeskuksensa viereen. Kunnanhallitus päätti käynnistää puiston valmistelutyön (LK 27.2.). Kunnassa uskotaan, että puisto tuo lisää turisteja ja sitä kautta uusia työpaikkoja. Samaan uskotaan Posiolla, missä kunta kerää parhaillaan lausuntoja Korouomaan kaavaillusta kansallispuistosta.
Odotukset nojaavat Suomussalmen Hossan esimerkkiin. Kävijämäärät Hossassa ovat lähes kaksinkertaistuneet sen jälkeen, kun alueesta tehtiin kansallispuisto. Viime vuonna puistossa kävi 125 000 vierasta. Sallan suojelualueilla, minne puistoa kaavaillaan, vastaava luku oli 76 000. Kuntapäättäjät ovat vakuuttuneita siitä, että kävijämäärä nousee kansallispuistostatuksen myötä, koska se on kansainvälisesti tunnettu brändi.
Oman mausteensa Sallan hankkeeseen antaa se, että kunta on hakenut Natura-alueen suojelun purkua Iso-Pyhätunturiin niinikään matkailusyistä. Tarkoituksena on rakentaa tunturiin lisää laskettelurinteitä. Puolikymmentä vuotta sitten Salla vaati kiinteistöverotusoikeuden ulottamista suojelualueille, koska katsoi niiden rasittavan hakkuu- ja muine kieltoineen kuntataloutta.
Uuden kansallispuiston perustaminen ei ole läpihuutojuttu. Nykyhallituksen toimesta on perustettu vain yksi puisto - Hossa - ja sekin liittyi Suomen satavuotisjuhliin. Edellisen hallituksen aikana ympäristöministeriöön tuli 17 puistohakemusta, joista vain kaksi eteni puistoksi asti.
Lapista löytyy yksi varma kansallispuistokohde. Ympäristöministeriö halusi perustaa Suomen ainoalle suurtunturialueelle uuden kansallispuiston maamme 100-vuotisjuhlan kunniaksi 2017. Enontekiö torppasi puistohaaveet lähes yksimielisesti. Hieman oudoksi asian tekee se, että Käsivarren kunta perusteli puiston vastustamista matkailulla. Paikalliset pelkäsivät, että puiston mukanaan tuomat rajoitukset haittaavat turismia. Toinen peruste oli luottamuspula. Enontekiöläisten mielestä valtio petti kunnalle antamansa lupaukset Pallas-Yllästunturin kansallispuiston perustamisessa. Paikallisilla on kokemusta puistoista, sillä kunnan pinta-alasta yli 70 prosenttia on suojeltu.
Puistosuhde on ollut nihkeä myös Inarissa, missä paikallinen luontojärjestö on vaatinut Inarijärven muuttamista kansallispuistoksi. Inarilaiset ovat pelänneet puiston rajoittavan paikallisten liikkumista järvellä. Vastustusta on perusteltu myös matkailulla - puiston uskotaan lisäävän turismia liikaa.
Takavuosina Lappi vastusti lähes yksimielisesti uusien kansallispuistojen perustamista, koska suojelun katsottiin vievän työpaikkoja. Nyt maakunta näyttää ajautuneen tässäkin asiassa kahteen leiriin. Osa kunnista vastustaa uusia puistoja matkailusyillä ja osa kannattaa niitä samoista syistä.
P.S.
Uutiset eduskunnasta kertovat, että sote-sorvailu voi jatkua hamaan tulevaisuuteen asti. THL:n tuore tilasto todistaa homman vaikeuden. Sote-menojen suuruus vaihtelee kymmenillä prosenttiyksiköillä maakunnissa ja varsinkin kunnissa (LK 27.2.). Iso syy tähän on se, että eri puolilla maata asuu eri-ikäistä, -tuloista ja -sairasta väkeä. Uudistus pitäisi tehdä niin, että verorahat riittävät kaikkien hoitamiseen mielellään niin, ettei muiden hoitoon käytetty raha olisi omasta hoidosta pois. Ehkä seuraavaan hallitukseen on valittava joukko taikureita.