"Luonnonsuojelusta on tullut uskonto, joka ohjaa tunnustajiensa toimintaa ohi järjen. Se on kuin idänpolitiikka Kekkosen kaudella: sitä ei saa arvostella. Leimautuminen luonnonsuojelun viholliseksi uhkaa etenemistä niin politiikassa kuin virkaurallakin.

Samalla luonnonsuojelu on osa politiikkaa – ja hyvä niin, sillä luonto tarvitsee puolustajansa. Käytännössä suojelumyönteisyys näkyy vain rahanjaossa. Mihin tahansa hankkeeseen, jota perustellessaan muistaa mainita taikasanat uhanalaisuus, luonnon monimuotoisuus ja ilmaston lämpeneminen, saa rahat, oli hanke luonnon kannalta miten merkityksetön hyvänsä.