Kevät otti aimo harppauksen, ja yhtäkkiä kasvimaan tekijät ovat ihmeissään: Mitä, joko nyt?
Samaa tuskailee Oskari Pikkarainen . Tampereen Tahmelassa sijaitsevan Kurpitsatalon näytekasvimaan viljelyvastaava myöntää monesti ottaneensa pienen riskin kylvöjen suhteen. Kerran kaupunkiparveke oli niin täynnä villiintyneitä taimia, että innokas kokeilija kärsi melkoisen hävikin.
–Joka kerta innostun aina vähän liikaa, vaikka omat valinnat ovatkin aika perinteisiä: papuja, lanttua, naurista, palsternakkaa, maissia, salaatteja ja villisipulia. Tänä kesänä haluaisin kasvattaa myös okaa.
Oka on perulainen mukulakasvi, jonka maku muistuttaa sitruunaista perunaa.
Pikkarainen on itseoppinut puutarhuri ja tehnyt uraa ravintolakokkina ja nähnyt siis muun muassa villiyrttien suosion kasvun tuotantolinjan toisessa päässä.
–Oma luontosuhde heräsi juuri villiyrttien ansiosta. Halu tuottaa itse puhdasta ruokaa on edelleen se voima, joka ajaa eteenpäin. On käsittämätöntä, kuinka pieni osa kasveista oikeasti hyödynnetään.
Tahmelan rannassa viljelylaatikot on tehty jämälaudoista. Pikkarainen ja toinen aktiivinen kaupunkiviljelijä Emma Iso-Eskeli ovat seuranneet mielenkiinnolla laatikkoviljelyn suosion kasvun ihmettä.
–Aivan älyttömän hienoa, että innostus ja tunnettuus lisääntyy koko ajan. Pakko silti pohtia, ovatko kuluttajat mukana laatikkoviljelyssä tosissaan vai siksi, että se on muodikasta juuri nyt, 28-vuotias Pikkarainen pohtii.
Iso-Eskelin mukaan moni liittää mielikuvissaan laatikkoviljelyyn valmistuotteet. Alkuun päästäkseen ei kuitenkaan tarvita kalliita viljelylaatikoita ja muuta runsain määrin tarjolla olevaa materiaa.
Kotoa saattaa kevätsiivouksen aikaan löytyä yllättävänkin toimivia ratkaisuja puutarhaan. Kierrätysmateriaaleilla pääsee helposti alkuun, kunhan vain on varmistunut tuotteen myrkyttömyydestä.
Varsinkin aloittelijat saattavat panostaa kasvimaahan enemmän rahaa kuin ajatusta.
–Omavaraisuus on toki hyvä asia, ja tyylejä on niin monta kuin on kasvimaan pitäjääkin. Osa antaa kaikkien kukkien kukkia ja rikkaruohojen rehottaa. Viereisellä palstalla on kaikki vimpan päälle.
32-vuotiaan Iso-Eskelin metsäpuutarhassa on jo punajuuret, lantut, lehtikaalit, karhunlaukka ja salaattifenkoli kylvetty, ja odotus on aina yhtä kihelmöivä.
–Jos joskus käy niin, ettei maasta puskeva kasvun ihme tunnu missään, niin sitten minä lopetan.
Siementen kasvua odottaessa voi tulla tuskanhiki. Alkukankeuden voi ohittaa turvautumalla valmiisiin taimiin.
Iso-Eskeli ja Pikkarainen muistuttavat, että parhaimmillaan ja pahimmillaan laatikkoviljely on kuin parisuhde, yhtä nautinnollista ja haastavaa. Kannattaa olla rehellinen itselleen eikä toivoa liikoja. Joskus voi käydä huonosti, eikä aina voi onnistua.
–Välillä on hieman kuivempia kausia ja välillä vähän kosteampaa, Iso-Eskeli naurahtaa.
–Joskus pitää kokeilla vähän erikoisempia juttuja, jotta voi palata siihen tuttuun ja turvalliseen perunaan. Kaiken kasvuvoimana on huumori, vaikka maaperässä onkin tiettyä vakavuutta ja hapokkuutta.
Kaupunkiviljelijät kannustavat myös yhteisöllisyyteen.
–Viihtyisällä asuinalueella on erikoista huomata, että jokainen värkkää omalle tontilleen pientä laatikkoa. Isoissa taloyhtiöissä voisi aivan hyvin perustaa yhden isomman viljelymaan tai isomman tilan useammalle laatikolle.
Laatikkoviljely
Osta laatikko valmiina tai tee itse.
Aloita muutamalla helppohoitoisella kasvilla: Krassit, salaatit ja kehäkukat on helppo saada alkuun.
Älä viljele kasvia, jonka mausta et itse pidä.
Pidä kasvimaavisiot pieninä ja maltillisina.
Opit parhaiten, kun menet ja teet. Älä murehdi olosuhteista, niille et voi mitään.
Ota lapset mukaan puuhaan. Lasten näkemys kasvun ihmeestä on tervetullut myös aikuisille.
Kasvikaverit
Viljelykiertoa voi harrastaa myös laatikkoviljelyssä.
Laita laatikkoon kumppanuuskasveja, jotka ovat hyväksi toisilleen:
kaali ja samettikukka
kesäkurpitsa ja sokerimaissi
palsternakka ja retiisi
papu ja peruna
porkkana ja sipuli
tomaatti ja basilika
herne ja kurkku
Elinvoimainen maa
Hyvän puutarhan rakentaminen aloitetaan maan kasvukunnon huolehtimisesta.
Kun maa on riittävän elinvoimainen, kasvit saavat helposti tarvitsemansa veden, ravinteet ja muut hyötyaineet.
Hyvässä maassa juurten on helppo kasvaa ja kasvi ankkuroituu vahvasti kasvupaikalleen.
Turvemaat ovat kelpoja puutarhamaita, kun niihin lisää hietaa, savea ja kalkkia.
Kompostoi rikkaruohot
Oikein kompostoituessaan ilmaan vapautuu happea ja maahan vettä, hiiliyhdisteitä ja ravinteita.
Kompostoinnin avulla myös kotitalouden biojätteiden ravinteet voidaan palauttaa puutarhaan.
Kasvit eivät saa mädäntyä liian tiiviissä kasoissa tai liian paksuina kerroksina.
Ulkokompostorissa ruoka- ja kasvijätteet muuttuvat mullaksi parissa vuodessa.
Bokashi-menetelmällä kompostointi nopeutuu maitohappokäymisen ja lisättyjen pieneliöiden avustuksella.
Kurpitsatalo
Kolmen aarin kokoinen kaupunkiviljelyalue Tampereen Tahmelassa Pyhäjärven rannalla.
Edistää alueen ja kaupunkilaisten viihtyvyyttä tukemalla kaupunkiviljelyä.
Toiminnasta vastaa Kurpitsaliike ry.