Pitkän ja tuskallisen pihtisynnytyksen tuloksena päivänvalon näki hallitus. Se koostui neljästä puolueesta.
Kokoomuksesta, joka kapellimestaroi oikeistolaisimman hallitusohjelman sitten fasismin keksimisen. Perussuomalaisista, joille ei löytynyt heilaa helluntaina, joten he päätyivät ihan vain heilaamaan ministeriaitiosta käsin.
Ruotsalaisesta kansanpuolueesta, joka sekoitti sanat liberaali ja ihmisoikeudet sanoihin valta ja valta. Ja tietenkin kristillisdemokraateista, joiden politiikkaa ei lähimmäisenrakkaus tai heikosta välittäminen ohjannut.
Kokoomus iloitsi. Nyt saadaan valtion talous tasapainoon! Leikataan, leikataan! Vyötä täytyy kiristää, koska isänmaan etu sitä vaatii. Vaikeita päätöksiä ja ratkaisuita edessä.
Te ahneet opiskelijat, vähätuloiset ja muut kurjat, jotka elätte vain tukien turvin ja laiskottelette työtä tekemättä! Työ- ja elinkeinotoimiston jonoon kuin olisitte jo! Vaan veroja täytyy laskea. Rikkailta emme saa ottaa. Nuo maamme kantavat varat. Voimavarat!
Perussuomalaiset iloitsivat. Nyt laitetaan rajat kiinni. Lintukoto! Maahanmuuttajia emme kaipaa, noita epäsuomalaisia kriminaaleja. Emme edes töihin. Väärältä näyttävät, puhuvat kummia, käyttäytyvät oudosti. Meistä vanhassa on vara parempi ja Aino-neito vaaleine palmikoineen, ansaitsee vain sinisten silmien katseen. Hassu Vilhelm-setä kaasuttaa kasikasillaan valtioneuvostoon ja Riikka-täti kiristää Petterin kiltiksi ennen töiden alkua.
Ruotsalainen kansanpuolue iloitsi. Nyt on taas ruotsin kielen asema turvattu. Hip hip hurra! Meitä on sanottu liberaaleiksi. Meidät on tiedetty ihmisoikeuspuolueeksi. Meille ilmasto ja luonto on tärkeää. Meistä on mukava olla hallituksessa, vaikka eihän tämä nyt kovin kiva ole. Tai liberaali. Tai ihmisoikeuksia kunnioittava. Tai ilmastoystävällinen. Tai luontomyönteinen. Vaan meillä on valtaa ja huutavan omantunnon kyyneleet pyyhimme turkikseen.
Kristillisdemokraatit iloitsivat. Siitäs saivat köyhät, huono-osaiset, yhteiskunnan elätit ja sairaat. Evankeliumi ja Apostolien teot kertovat ihanteesta nimeltä lähimmäisenrakkaus, jota kristityn tulisi tavoitella. Välittää lähimmäisestä ja seurakunnasta. Jeesus muisti teoillaan yhteiskunnan huono-osaisia: sairaita, kerjäläisiä, vammaisia, prostituoituja, spitaalisia ja halveksittuja. Kauaksi on näistä ihanteista tultu. Leipää ei enää murreta vaan viedään suusta.
Toivotan hallitukselle viisautta teoissaan ja pyrkimyksessään löytää jonkinlaista ohjaavaa arvopohjaa.