Pääministeri Petteri Orpo (kok.) rajaa käytännössä työeläkeindeksien leikkaukset pois kehysriihen keinovalikoimasta. Orpo painottaa, että kehysriihessä ei puututa eläkejärjestelmään.
– Totta kai indeksit ovat osa sitä järjestelmäkokonaisuutta, hän vahvisti toimittajille eduskunnassa torstaina.
Orpo sanoi jo keskiviikkona Ilta-Sanomille, että kehysriihessä ei puututa eläkejärjestelmään, muttei tarkentanut, mitä se tarkoittaa.
Pääministeri sanoo, ettei hän halua häiritä hallituksen nimittämän kolmikantaisen eläketyöryhmän työtä. Ryhmä valmistelee toimia, joilla eläkejärjestelmän kestävyyttä vahvistetaan noin miljardilla eurolla pitkällä aikavälillä.
Pääministerin mukaan eläkkeistä ei ole suurta kiistaa hallituksessa, vaan ratkaisuja haetaan koko ajan. Hän ei ottanut torstaina kantaa yksityiskohtiin, kuten siihen, jääkö eläkkeiden osalta ainoaksi keinoksi verotus.
– Meillä ei ole erityisiä kiistoja tällä hetkellä, on vain yksinkertaisesti paljon vaikeita asioita. Joudumme tekemään kolmen miljardin sopeutustoimet ja pohjalla on kuusi miljardia. Jokainen ymmärtää, kuinka vaikeaa se on.
Vaihtoehtona verotus?
Indeksileikkausten ja monimutkaisten teknisten rahanohjausjärjestelyjen sijasta kehysriihessä voikin olla pöydällä suurehkojen eläkkeiden verotus. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on toistuvasti korostanut, että pieniin eläkkeisiin ei kosketa.
Vaihtoehtoja voisivat asiantuntijoiden mielestä olla esimerkiksi joko eläketulon lisäveron eli niin sanotun raippaveron alarajan alentaminen 47 000 eurosta tai eläketulovähennyksen parametrien muuttaminen.
Tällä hetkellä eläkkeiden raippavero on 5,85 prosenttia eläketulon siitä osasta, joka ylittää 47 000 euroa.
Eläketulovähennys on automaattivähennys samalla tavalla kuin palkansaajien työtulovähennys. Sen parametrejä muuttamalla pystyttäisiin veromuutoksia kohdistamaan eri tuloryhmiin sen mukaan, mitä poliittisesti halutaan.
Molemmat olisi tiettävästi varsin helppo toteuttaa teknisesti.
Loppu yleensä hankalin osuus
Mediassa on arvioitu, että perussuomalaiset ja kokoomus ovat olleet eri linjoilla siitä, miten eläkeläiset otetaan mukaan säästötalkoisiin. Perussuomalaisissa on vaikuttanut olevan enemmän halua pienentää tai jäädyttää eläkkeiden indeksejä.
Purra sanoo, ettei hän ole ottanut missään vaiheessa kantaa työkaluihin, joilla eläkkeitä tulisi riihessä tarkastella.
– Olen sanonut, että nähdäkseni me emme pääse vaadittavaan lopputulokseen, mikäli emme ole valmiita tarkastelemaan myös eläkkeitä. En ole itse ottanut kantaa minkäänlaisiin työkaluihin, Purra sanoi STT:lle eduskunnassa.
Edelleenkään hän ei kommentoi keinovalikoimaa.
Hallitus kokoontuu maanantaina ja tiistaina kehysriiheen päättämään vuosien 2025–2028 julkisen talouden suunnitelmasta ja neuvottelemaan keinoista julkisen talouden vahvistamiseksi. Karkeasti ottaen sopeutuksesta kaksi miljardia euroa tulisi olla menoleikkauksia ja miljardi euroa veronkorotuksia.
Purra uskoo, että kehysriihineuvotteluissa päästään aikataulussa maaliin. Hänen mielestään tilanne näyttää nyt oikein hyvältä.
Valtiovarainministeri myöntää, että loppu on yleensä hankalin osuus. Hän kuitenkin arvioi, että viikonloppuna hallituspuolueet ovat jo lähellä sitä pistettä, josta varsinaisessa kehysriihessä on helppo jatkaa.