Op­pi­vel­vol­li­suu­den pi­den­nys etenee edus­kun­nas­sa – op­po­si­tion mukaan uu­dis­tus­ta on val­mis­tel­tu kii­rees­sä

Oppositio ei ole lämmennyt hallituksen ajamalle oppivelvollisuuden uudistukselle. Eduskunnan sivistysvaliokuntaa johtavan Paula Risikon puolue kokoomus julkaisi marraskuussa oman vaihtoehtoisen esityksensä.
Oppositio ei ole lämmennyt hallituksen ajamalle oppivelvollisuuden uudistukselle. Eduskunnan sivistysvaliokuntaa johtavan Paula Risikon puolue kokoomus julkaisi marraskuussa oman vaihtoehtoisen esityksensä.
Kuva: Arttu Laitala

Eduskunnan sivistysvaliokunta esittää eduskunnalle oppivelvollisuuden pidentämisen hyväksymistä.

Näin hallituksen jättiuudistus etenee seuraavaksi eduskunnan täysistuntoon.

Sivistysvaliokunta teki mietinnössään hallituksen esitykseen pieniä muutosehdotuksia, minkä lisäksi kokoomuslaiset ja perussuomalaiset jättivät eriävät mielipiteensä.

– Valiokunnan muutosesitykset liittyvät muun muassa vammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien nuorten oikeusturvan vahvistamiseen, kertoi sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko (kok.) tiistaina tiedotustilaisuudessa.

Muutosesityksissä varmistetaan muun muassa vammaisen opiskelijan oikeutta saada riittävä ohjeistus ja neuvonta opintojen suorittamisessa tarvittavien tukitoimien hakemiseen.

Risikko kuvasi oppivelvollisuusuudistuksen käsittelyä sivistysvaliokunnassa intensiiviseksi ja hektiseksi. Asiantuntijakuulemisia on hänen mukaansa ollut vähemmän mitä näin isoissa uudistuksissa yleensä on mahdollisuus nähdä tai kuulla.

Yhtä mieltä tavoitteista

Eduskuntapuolueet ovat yhtä mieltä oppivelvollisuusuudistuksen tavoitteista, kuten syrjäytymisen ehkäisemisestä ja työllisyyden lisäämisestä.

Oppivelvollisuuden pidentämisen sijaan kokoomus toteuttaisi kaksivuotisen esiopetuksen ja uudistaisi peruskoulua.

Perussuomalaisten näkemyksen mukaan keskeinen ongelma on, että peruskoulu ei läheskään aina takaa riittäviä valmiuksia toisen asteen opiskeluun.

Valiokunnan jäsenen Sanna Antikaisen (ps.) mukaan oppivelvollisuusuudistusta olisi ylipäätään pitänyt edistää normaalina lakiesityksenä, ei budjettilakiesityksenä.

– Nyt tämä mietintö jouduttiin tekemään kamalassa kiireessä.

Hallituksesta paistaa tyytyväisyys

Hallituspuolueista sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) hehkuttaa uudistuksen historiallisuutta.

– Olen todella iloinen, että pitkäaikainen tavoitteemme nyt vihdoin toteutuu.

Sivistysvaliokunnan jäsen Pasi Kivisaari (kesk.) korostaa, että oppivelvollisuutta voi suorittaa jatkossa lukion ja ammatillisen koulutuksen ohella esimerkiksi kansanopistoissa, valmentavassa koulutuksessa tai työpaikalla oppien.

– Jokaiselle nuorelle räätälöidään sopiva koulutuspolku ja oppimisen ohjaus ja tuki varmistetaan, Kivisaari sanoo.

Myös toisesta asteesta maksutonta

Hallituksen esityksen mukaan oppivelvollisuutta jatketaan 18 ikävuoteen asti.

Oppivelvollisuusiän pidentäminen tarkoittaa sitä, että perusopetuksen päättävällä nuorella on velvollisuus hakeutua perusopetuksen jälkeiseen toisen asteen koulutukseen, lukioon tai ammatilliseen koulutukseen, ja suorittaa näitä opintoja.

Nuori voi suorittaa oppivelvollisuuttaan myös toisen asteen koulutuksen opiskeluvalmiuksia lisäävässä koulutuksessa, kuten tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa tai kansanopistossa.

Samalla toisen asteen koulutuksesta tulee laajennetun oppivelvollisuuden piiriin kuuluvalle opiskelijalle maksutonta. Maksuttomuus jatkuisi sen kalenterivuoden loppuun saakka, jona opiskelija täyttää 20 vuotta.

Myös oppilaanohjausta halutaan vahvistaa ja nivelvaiheen koulutusta kehitetään perusopetuksen jälkeisenä vaihtoehtona lukion ja ammatillisten opintojen kanssa.

Uudistettu nivelvaiheen koulutuskokonaisuus saadaan kokoon vuonna 2022.

Oppivelvollisuuden muutoksen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden elokuusta.

Se koskisi ensimmäisen kerran perusopetuksen keväällä 2021 päättäviä nuoria eli pääosin vuonna 2005 syntyneitä.

Hallitusohjelman tavoitteena on, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaa toisen asteen koulutuksen.