Etelä-Suomesta Rovaniemelle muuttanut Jussi Jokinen, 22, elää parhaillaan monelle korkeakouluopiskelijalle tuttua, taloudellisesti epävarmaa arkea. Lapin yliopistossa politiikkatieteitä ja sosiologiaa opiskeleva Jokinen suorittaa kandidaattivaihettaan, johon hän pyrkii käyttämään neljä vuotta.
Jokisen opinnot ovat viivästyneet lievästi, mikä tuo mukanaan ongelmia tulevaisuuden suhteen. Jokinen tietää jo nyt joutuvansa henkilökohtaisesti vaikeuksiin tukikuukausien riittävyyden kanssa.
Jokinen asuu yksin Rovaniemen opiskelija-asuntosäätiön DASin S-yksiössä, jonka noin 500 euron kuukausivuokraa hän pitää siedettävänä. Asunnosta ei kuitenkaan uskaltaisi luopua edes säästömielessä.
– Rovaniemen asuntotilanne on niin vaikea, ettei syksyksi uuden asunnon saamiseen voi luottaa. Siksi en voi luopua asunnosta kesäksi ja muuttaa vanhempien luokse säästömielessä, Jokinen kertoo.
Kesä kuluu tukikuukausia syömällä
Tämä kesä on Jokiselle taloudellisesti haastava. Kesätöitä ei muutamista hauista huolimatta löytynyt, joten hän on täysin tukien varassa ja joutuu kuluttamaan rajallisia tukikuukausiaan. Kun vuokra on maksettu, käteen jää muutama sata euroa kuukaudessa. Mutta tämäkin vain siksi, että Jokinen nostaa opintolainaa.
Jokisen mukaan nuoren on vaikea työllistyä pohjoisessa ilman suhteita.
– Olen huomannut, että Rovaniemellä kesätyöt vaativat usein pysyviä kontakteja, joiden kautta samat ihmiset pääsevät samoihin paikkoihin joka kesä.
Opintolainan ottamiseen Jokisella on selkeä kanta. Hänelle se on ollut puhtaasti pakkotila, jotta opintoihin on voinut keskittyä.
– Nykyinen opintotukijärjestelmä on aivan liian lainapainotteinen, eikä sen kuuluisi olla sellainen.
Tällä hetkellä valmistuvan maisterin mediaanilaina on jo nyt yli 20 000 euroa. SYLin Selviänkö tästä...? -selvitys osoittaa, että lainamäärien kasvulla ja toimeentulon epävarmuudella on suora yhteys heikentyneeseen mielenterveyteen ja oireiluun.
Jokinen arvioi myös, että siirtyminen yleisestä asumistuesta takaisin opintotuen asumislisälle on laskenut hänen saamaansa kokonaistukisummaa ja vähentänyt elämiseen jäävää rahaa, vaikka ei olekaan laskenut summia tarkasti.
Opiskelijoiden toimeentuloa on heikennetty paljon
Tulevaisuuden näkymät nuori mies kokee epävarmoina. Häntä pelottaa ajatus siitä, että valmistumisen jälkeen työpaikkaa ei löydy nopeasti, jolloin opintolainan takaisinmaksu alkaa painaa raskaasti päälle.
Häntä ärsyttää myös julkisessa keskustelussa ja mediassa esiintyvä opiskelijoiden aliarvostus ja parjaaminen.
– Yhteiskunnan pitäisi ymmärtää korkeakouluttamisen olevan investointi koko yhteiskunnalle. Nykyisessä keskustelussa sitä ei tunnisteta ollenkaan, Jokinen päättää.
Jussi Jokisen tilanne ei ole poikkeuksellinen. Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallituksen jäsen Laura Heino vahvistaa, että opiskelijoiden toimeentuloa on karsittu rajusti niin opintotuen kuin huoltajakorotuksen indeksijäädytyksillä. Lisäksi opiskelijat siirtyivät opintotuen asumislisälle.
Heinon mukaan muun muassa asuntomarkkinoiden ahdinko on suoraa seurausta politiikasta, eikä ainoastaan Rovaniemen ongelma. Erityisryhmien investointiavustuksen leikkaukset pysäyttivät opiskelija-asuntojen rakentamisen lähes täysin kahdeksi vuodeksi. Tilalle tuleva korkotukilaina puolestaan nostaa opiskelija-asuntojen vuokria pidemmällä aikavälillä.
Laura Heino muistuttaa, että opiskelijoiden kahtiajako syvenee. Osa pystyy paikkaamaan heikennyksiä työllä, mutta kaikilla siihen ei ole mahdollisuutta esimerkiksi oppimisvaikeuksien, lasten tai jaksamisen vuoksi.
Korkeakoulujen perusrahoituksestakin leikattiin kevään puoliväliriihessä ja loppuvuodesta yhteensä yli 100 miljoonaa euroa, minkä SYL pelkää näkyvän opetuksen laadussa ja lähiopetuksen vähentymisenä.
Vuonna 2024 tehdyn valtakunnallisen Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mukana noin neljännes vastaajista ilmoitti pelänneensä ruuan loppuvan rahanpuutteen vuoksi. Lähes viidennes kertoi joutuneensa tinkimään lääkkeiden ostosta. Nämä luvut kertovat opiskelijoiden hätätilasta, joka on syventynyt uusimpien asumislisämuutosten myötä.
Opiskelijoiden tukitilanne kesäaikana
Opiskelijoiden siirryttyä yleisestä asumislisästä opintotuen asumislisälle yhä harvempi opiskelija saa tukea kesän aikaiseen asumiseen.
Opiskelija on oikeutettu opintotuen asumislisään niinä kuukausina, kun opiskelija on oikeutettu opintotukeen.
Opiskella voi kesällä, mutta opintoja täytyy edistää vähintään 5 opintopisteen verran kuukaudessa ollakseen oikeutettu opintotukeen ja opintotuen asumislisään.
Kesäaikaiset opinnot kuluttavat koko opintotukikuukausipottia.
Opiskelija voi joissain tapauksissa saada kesäkuukausiksi toimeentulotukea, mutta Kela laskee tuloiksi myös lukukauden aikana nostettavissa olevan opintolainan huolimatta siitä, onko opiskelija edes nostanut sitä.
Toimeentulon leikkausten lisäksi opiskelijoiden kesä on muuttunut aiempaa huomattavasti vaikeammaksi. Suomen ylioppilaskuntien liiton SYLin hallituksen jäsen Laura Heino listaa kaksi keskeistä syytä opiskelijoiden kesäahdingolle: viime elokuun alusta tehty siirto opintotuen asumislisälle, minkä vuoksi Kelan tukien saatavuus kesälle on muuttunut, sekä vaikea työllisyystilanne, jonka vuoksi kesätöitä on erittäin vaikea saada.
– Aiemmin opiskelija pystyi saamaan yleistä asumistukea myös kesällä, jos tulotaso oli tarpeeksi matala. Sitä saattoi saada jopa kesätöistä huolimatta, Heino taustoittaa muutosta.
– Nyt opintotuen asumislisälle siirtymisen myötä, jos kesällä ei opiskele, ei ole oikeutettu opintotukeen, jolloin opiskelija ei kuitenkaan saa yleistä asumistukea tai voi hakea sitä kesällä, jos jatkaa syksyllä samassa tutkinnossa.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos opiskelija tarvitsee kesälle toimeentuloa ennen kuin opinnot syksyllä jatkuvat, yleistä asumistukea ei pysty pääsääntöisesti hakemaan.
Kesälle on kuitenkin mahdollista hakea kesäopintotukea, jos suorittaa tutkintoon kuuluvia opintoja kesäkuukausina. Kun nostaa opintotukea, on oikeutettu myös asumislisään. Tässä mallissa vastaan tulee kuitenkin uusi, tulevaisuutta varjostava ongelma.
– Tässä ongelmaksi tulee tukikuukausien riittäminen, sillä kesällä käytetyt tukikuukaudet ovat pois opiskelijan koko tutkintoajasta, sillä tukikuukausia on vain tietty määrä, Heino muistuttaa.
SYLin mukaan nykyinen järjestelmä ajaa opiskelijat liian kovaan suorituspaineeseen ja lainaloukkoon.
– Tukikuukausien määrä on niukka jo nyt, ja tukikuukausien määrää olisi hyvä lisätä, jotta opiskelijoiden paine ei olisi liian suuri, Heino kertoo.
Korkeakoulujen perusrahoituksestakin leikattiin kevään 2025 puoliväliriihessä ja loppuvuodesta yhteensä yli 100 miljoonaa euroa, minkä SYL pelkää näkyvän opetuksen laadussa ja lähiopetuksen vähentymisenä.