Pääkirjoitus

Onko vaa­leis­sa nuk­ku­mi­nen lais­kuut­ta ja velt­toi­lua?

-
Toimituksesta

Kuntavaalien äänestysprosentilla ei perinteisesti ole voitu kehuskella. Huonompi äänestysprosentti on vain eurovaaleissa.

Kuntavaalit ovat kuitenkin ne vaalit, joissa menestyjät pääsevät päättämään lähiarkeen kuuluvista asioista: tarjotaanko lapsille välipalaa koulussa vai ei, tehdäänkö uusi luontopolku vai ei ja niin pois päin.

Ja millä rahalla tätä kaikkea tehdään? Nostetaanko veroja, otetaanko velkaa vai nipistetäänkö muista palveluista.

Ketkä sitten saavat äänestää kuntavaaleissa? Kuntavaalien äänioikeus poikkeaa eduskuntavaaleista ja presidentinvaaleissa. Niissä äänioikeus on ainoastaan Suomen kansalaisilla.

Kuntavaaleissa sen sijaan saavan äänestää myös muun maan kansalaiset, jotka ovat asuneet vakituisesti kunnassa jo jonkin aikaa.

Edellisissä kuntavaaleissa  45 prosenttia kemiläisistä äänioikeutetuista jätti äänestämättä, Torniossa noin neljäkymmentä prosenttia. Ylitorniolla oli alueemme paras äänestysprosentti 64,4. Simossa 63,8. Keminmaassa 61, ja Tervolassa 62,9.

Kuka jättää äänestämättä vaaleissa ja miksi?

Yksi selitys on eriarvoistuminen. Huono-osaisuus ja syrjäytyminen lisäävät äänestämättömyyttä.  Myös isot muutokset, kuten avioero, työttömyys ja leskeys näkyvät näkyvät. Saatetaan kokea, ettei yhteiskunnalla ole mitään annettavaa, joten jätetään äänestämättä. Äänestysaktiivisuus myös periytyy. Jos vanhemmat äänestävät, niin ehkä lapsetkin äänestävät. Kannattaakin antaa mallia lapselle ja ottaa hänet mukaan äänestyspaikalle.

Arkikeskusteluissa äänestämättä jättämistä pidetään laiskuutena ja velttoiluna, mutta sitä se ei politiikan tutkijan Hanna Weissin mukaan ole. Hänen mukaansa äänestysaktiivisuutta ei saada nousuun keskittymällä niin sanottujen nukkuvien äänestäjien motivaation herättämiseen, koska äänestämättömyys on niin sidoksissa huono-osaisuuteen, syrjäytymiseen ja vanhemmilta periytymiseen.

Sen sijaan pitäisi miettiä laajempia yhteiskunnallisia ratkaisuja.

Lounais-Lappi teki juttua maahanmuuttajien äänestyskäyttäytymisestä. Moni heistä ei tiedä, että heillä on oikeus äänestää asuinkuntansa kuntavaaleissa. Viime kuntavaaleissa vain 25 prosenttia ulkomaalaistaustaisista käytti äänioikeuttaan.

Lehteemme haastateltu maahanmuuttaja kertoi, etteivät monetkaan maahanmuuttajat tiedä, mitä eroa suomalaisilla puolueilla on. He eivät tiedä mitä puoluetta äänestää, sillä heillä ei ole tarpeeksi tietoa.

Moni kaipaa tietoa vaaleista ja ehdokkaista omalla kielellään.

Vähimmilläänkin puolueiden, ehdokasyhdistysten ja ehdokkaiden kannattaa panostaa mahdollisimman selkeään suomenkieliseen viestimiseen. Sellainen ihan varmasti palvelee myös meitä, joiden äidinkieli on suomi.

Kannattaakin antaa mallia lapselle ja ottaa hänet mukaan äänestyspaikalle.