Pohditko joskus, miten sydämesi voi? On tilastollisesti todennäköistä, että sinulla tai läheiselläsi on kohonnut verenpaine tai sepelvaltimotauti tai ainakin näille altistava riskitekijä – ylipainoa, kohonnut kolesteroli tai ehkä runsas nikotiinituotteiden käyttö.
Kansantautina sydän- ja verisuonisairauksiin on ikään kuin totuttu, vaikka juuri sydämestä ja verisuonista huolta pitämällä ehkäistäisiin muitakin sairauksia, kuten aivoinfarkteja ja diabetesta. Ratkaisun avaimet eivät ole yksin lääketieteessä, vaan jo elintapamuutoksilla voi sekä ehkäistä sairauksien etenemistä että tukea hoidon onnistumista.
Jokainen hyvinvointiteko itselle tai läheiselle on merkittävä, sillä valtimotaudit ovat yhä merkittävin kuolinsyy Suomessa ja maailmalla. Alueellisesti erot Suomessa ovat suuret. Vaikka Lapissa hoitoon pääsy toteutuu kohtuudella, voisi olla paikallaan hyvinvointialueiden talouskeskustelussa muistaa, että mitä varhemmin sairauden ehkäisyyn ja hoitoon tartutaan, sitä edullisemmaksi se tulee.
Toisaalta herää myös ajatus, että jos on tehnyt valinnan asua pitkien välimatkojen maakunnassa, pitäisikö kysyä itseltä, mitä tekee sen eteen, että voi asua täällä mahdollisimman terveenä ja pitkään.
Kun sepelvaltimotautipotilaalle on tehty pallolaajennus tai ohitusleikkaus, lääkärin määräämiä lääkkeitä tulee ehdottomasti käyttää ja viimeistään silloin tehdä elintapamuutos. Se on ponnistus, johon tarvitsemme oikeaa tietoa, taitoja, tahdonvoimaa ja tukea.
Kansanterveysjärjestöt yhdessä koulutettujen vapaaehtoisten ja sydänyhdistysten kanssa tukevat ja jatkavat ammattilaisten aloittamaa työtä niin ennaltaehkäisyn kuin toipumisen parissa.
Vapaaehtoisten hyvinvointi, koulutus- ja virkistystoiminta ovat kohta 70-vuotiaan Sydänliiton pitkäaikaisen työn tulosta. Lapissa alueellisesti ohjattuna toteutuu muun muassa Lapin sydänpiirin Verkkopuntari-ryhmät ja Verenpainekiertue.
Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan muodostamalla Pohjoisella sydänalueella järjestetään myös sydänsairastuneille avoimia kursseja. Niillä on mahdollista tavata muita samankaltaisia kokemuksia läpikäyneitä ja saada keinoja käsitellä elämänmuutoksen tuomaa uutta arkea. Kanssakulkijoita ja iloa löytyy myös paikallisten sydänyhdistysten toiminnasta.
Sydänyhdistyksissä tarvitaan uusia ihmisiä pitkään vapaaehtoisina toimineiden rinnalle käsipareiksi tuottamaan vireyttä, yhteisöllisyyttä, yhdessä tekemistä, virkistystoimintaa sekä tukea erilaisiin arjen tilanteisiin.
Väestönkehitys, digitalisaatio ja muut muutosilmiöt vaikuttavat myös vapaaehtoistoimintaan. Lapin sydänpiiri kehittää ja tuottaa toimintoja sydänyhdistyksilleen, Pohjoiselle sydänalueelle sekä muille toimijoille palautteiden, toiveiden, tutkimusten ja toimintaympäristöjensä muutosten pohjalta.
Uudenlaisten palvelujen muotoilu ja eri kohderyhmien tavoittaminen on jatkuvaa kehittämistyötä ja se vaatii resursseja. Tavoitteemme on palvella kaikkia, joita sydämen asiat koskettavat – yksilöitä ja yrityksiä.
Hoitopolku ei pääty sairaalan tai terveysaseman ovelle. Pidämmekin tärkeänä, että Lapin hyvinvointialueella käynnistynyt terveyttä tukeva ja edistävä järjestötyö nähdään tärkeänä voimavarana ja strategisena valintana ja että siihen ohjataan riittävästi resursseja.
Toivomme myös, että Lapin kansanedustajat ja muut vastuutahot tiedostavat järjestötyön uhanalaisen aseman. Hallituksen leikkaukset terveysjärjestöjen tukeen alkavat jo tulevana vuonna. Kauhuskenaario on, että ennaltaehkäisevä työ ja sen kehittäminen saavuttavat päätepisteensä 2027.
Aikuisikäisistä suomalaisista noin kahdella miljoonalla on kohonnut verenpaine, vain joka viidennen verenpaine on ihanteellisella tasolla. Lappilaisten ikävakioitu sepelvaltimotauti-indeksi on yli 115 (vertailu koko maahan 100). Indikaattori kuvaa tautitapahtumien määrää 35–79-vuotiailla suhteutettuna samanikäiseen väestöön.