Lapin hyvinvointialue (Lapha) on syvässä rahoituskriisissä. Valtion osoittamat määrärahat eivät mahdollista palvelujen tuottamista lain edellyttämällä tavalla. Syynä on osittain rahoituslaki, mutta suurin syy on, ettei rahoituksessa ole huomioitu inflaatiota ja palkkakustannuksien nousua. Merkittävä ennakoimaton kustannusnousun syy on ollut runsas ostotyövoiman käyttö.
Päättyvän valtuustokauden aikana on syntynyt alijäämää käsittämättömän paljon. Moni kysyy, miten on mahdollista, että laaditut talousarviot ovat pettäneet niin rajusti. Tähän on vain yksi syy – toiminnan- ja talouden suunnittelu on pettänyt. Talousarviot ovat olleet lähtökohtaisesti epärealistisia.
Muutosjohtaminen on taitolaji. Se on ollut näiltä osin kriisissä. Osaamisvajetta on paikattu runsaalla konsulttien käytöllä. Monia asioita on valmisteltu kiireellä. Niitä on tuotu päätettäväksi puutteellisesti valmisteltuna tiukkoihin määräaikoihin vedoten. Pelottelun vipuvartena oli lainanottovaltuuden saaminen. Tämä osattiin markkinoida medialle, asiaan puutuneet päättäjät leimattiin julkisesti jarruttajiksi.
Suurin virhe tapahtui palvelustrategian ja palveluverkkosuunnitelman käynnistämisen viivyttelyssä vastoin valtuuston tahtoa. Poliittisen johdon siunaamalla päätöksellä palvelurakenteen suunnittelu yhdistettiin talouden tasapainottamisohjelman laatimiseen. Talousarviot on laadittu keskitetysti ylhäältä alaspäin, ilmeisesti sairaanhoitopiirien toimintatavan mukaisesti.
Maakunnassa palvelujen tuottamisesta vastaavat johtajat eivät ole merkittävästi osallistuneet talousarvioiden laadintaan. Siksi heillä ei ole ollut tietoa siitä, paljonko eri toimintoihin on rahaa budjetoitu. Ei ihme, että valtavat alijäämät syntyvät yllätyksenä.
Johtamisorganisaation muutoksessa tulee selvittää seudullisten operatiivisten palvelualueiden muodostamista Lappi-sopimuksen mukaisesti, jolloin niitä olisi kuusi. Se helpottaisi johtamista ja toiminnan suunnittelua.
Palvelujen johtaminen ei ole kriisissä. Kaupungeissa ja matkailukeskuksissa sote-keskusten johdossa ja pelastuslaitoksessa on vahvaa kokemusta ja ammattitaitoa. Kehittyvässä organisaatiossa operatiivista toimintaa johtavien palvelujohtajien päätösvaltaa ja vastuuta toiminnan suunnitteluun pitää lisätä.
Seudullisesti pystytään toimintaa suunnittelemaan parhaiten. Paljon on myös toimia, joissa työtä tehdään usealla palvelualueella.