Saamelaiskäräjälaki on herättänyt syvää huolta ja kritiikkiä erityisesti inarin- ja metsäsaamelaisten keskuudessa. Koemme, että lakiehdotus syrjii meitä mitätöiden alkuperäiskansa- ja ihmisoikeutemme. Lupaukset, jotka annettiin ennen hallituksen muodostamista, eivät toteudu. Se on aiheuttanut laajan pettymyksen tunteen.
Kokoomuksen ja perussuomalaisten johto sekä keskeiset poliitikot vakuuttivat, ettei lakia voi vahvistaa hallituksen esittämässä muodossa. Porosaamelaisten itselleen kirjoittamaa lakia pidettiin syrjivänä inarin- ja metsäsaamelaisia ja heidän kulttuuriaan kohtaan. Lupaus synnytti odotuksia siitä, että kaikkien saamelaiseen alkuperäiskansan kuuluvien oikeuksia kunnioitettaisiin.
Hallituksen muodostamisen jälkeen kokoomuksen ja perussuomalaisten johdon viestintään tuli merkittävä muutos. Saamelaiskäräjälain kirjaaminen osaksi hallitusohjelmaa nousi esille, ja RKP:n hallituskysymyksen vuoksi lakiehdotuksesta lienee tullut hallitukselle pakollinen asia. Onko inarin- ja metsäsaamelaisten alkuperäiskansa- ja ihmisoikeudet uhrattu RKP:n vaatimuksesta? Onko hallituksen pystyssä pitäminen tässä poliittisessa tilanteessa sen hintana?
Eduskunnassa on korostettu, ettei uudessa laissa määritetä sitä, kuka on saamelainen, vaan se, kuka voidaan merkitä vaaliluetteloon. Tämä luo ristiriidan. Vaaliluetteloon merkitsemisen lisäksi on tunnustettu, että on muitakin saamelaisia, joita ei kielikriteerin vuoksi merkitä vaaliluetteloon. Miten heidän alkuperäiskansa- ja ihmisoikeudet turvataan?
Me inarin- ja metsäsaamelaisten oikeuksia puolustavat vaadimme, että eduskunta sekä erityisesti kokoomus ja perussuomalaiset ryhtyvät toimiin korjatakseen vahingon. On välttämätöntä, että hallitus ja oikeusministeriö antavat selkeät vastaukset ja konkreettiset toimenpiteet siihen, miten kaikkien saamelaisten alkuperäiskansa- ja ihmisoikeudet turvataan. Tämä hyvitys tulee syrjinnän ehkäisemiseksi toteuttaa nopeasti – kyseessä on näiden saamelaisen alkuperäiskansanryhmien perusoikeudet ja kulttuurinen identiteetti.
Saamelaiskäräjälaki ei ole tavanomainen säädös. Se koskee alkuperäiskansaan kuuluvien oikeutta kulttuurinsa itsehallintoon, maa-alueiden käyttöön, luonnonvaroihin ja perinteisiin elinkeinoihin, perinteidensä säilyttämiseen ja kehittämiseen sekä osallistumista päätöksentekoon, joka vaikuttaa heihin suoraan.
Inarin- ja metsäsaamelaisten ihmisoikeudet on myös näiltä osin tunnustettava ja toimittava sen mukaan. Hallituksen on osoitettava, että se puolustaa yhdenvertaisesti kaikkien saamelaisten oikeuksia. Eduskunnan on taattava nämä oikeudet säätämällä lainsäädäntöä, joka tukee oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta perustuslain mukaisesti.