Minulta on kysytty, miksi käytin otto-oikeutta elinvoimalautakunnan päätökseen PVO-Vesivoima Oy:n Kemijärvelle tekemästä kaavoitusaloitteesta. Kyseessä on hallinnollisesti tavanomainen toimenpide, jossa lautakunnan päätös otetaan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.
Kemijärven tulee kohdella tasapuolisesti kaikkia hankkeita. Aiemmin on tehty kaavoitussopimuksia Kemijoki Oy:n ja Suomen Voima Oy:n kanssa. Yhdenvertaisuuden periaate edellyttää, että myös PVO:n aloite käsitellään samalla vakavuudella.
Kaavoitusprosessin kautta kaupunki voi osallistua ja vaikuttaa hankkeen suunnitteluun ja reunaehtoihin. Ilman kaavoitussopimusta yhtiö voi hakea uuden rakentamislain mukaista sijoittamislupaa, jolloin kaupungin mahdollisuus vaikuttaa hankkeeseen jää rajalliseksi. Kaavoitusprosessi antaa enemmän vaikutusvaltaa.
Kaavoituksen hyväksyy tai hylkää valtuusto. Tämä varmistaa, että isoista asioista päättävät valtuutetut, jotka ovat saaneet mandaatin kemijärveläisiltä. Elinvoimalautakunnassa päätöksen teki neljä jäsentä, kolme valtuutettua ja yksi varavaltuutettu. Valtuuston päätöksestä voi valittaa. Kaavoitusmalli on demokraattisempi.
Otto-oikeuden käyttäminen ei tarkoita, että olisin muodostanut kantani hankkeisiin. Lähtökohtani on perehtyä asiaan huolella ja edellytän samaa myös muilta. Kun kyseessä on näin monivaikutteinen hanke, on tärkeää, että päätöksenteko on harkittua, perusteltua ja kaupunkilaisten edun mukaista. Otto-oikeuden käyttö mahdollistaa tämän.
Rakentamislain uudistuksen myötä otettiin käyttöön uusi menettely, sijoittamislupa. Valtakunnallisesti merkittäviksi katsotut energia- tai infrastruktuurihankkeet – kuten pumppuvoimalaitokset – voidaan toteuttaa luvan avulla, vaikka kunta ei hyväksyisi hankkeen kaavaa tai tekisi kaavoitussopimusta.
Sijoittamislupa myönnetään osana rakentamislupaa, josta päättää kunnan rakennusviranomainen. Luvasta voi valittaa hallinto-oikeuteen ja jos valittaja saa luvan, myös korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Päätökseen ei voi käyttää otto-oikeutta.
Sijoittamislupa on myönnettävä, jos luvan perusteet täyttyvät. Jos lupa myönnetään, kunta ei voi estää hankkeen toteutumista kaavoituksella. Se heikentää kunnan mahdollisuuksia vaikuttaa hankkeen sijaintiin, reunaehtoihin tai vaikutusten lieventämiseen.
Ilman kunnallista kaavaprosessia myös kuntalaisten mahdollisuus vaikuttaa hankkeeseen pienenee. Kun kaavoitusprosessi käynnistetään ja etenee, kaupunki voi asettaa ehtoja hankkeen toteutukselle ja varmistaa, että alueen maankäyttö suunnitellaan kaupunkilaisten edun mukaisesti. Jos näin ei tehdä, valtuusto ei hyväksy kaavaa.