kolumni: Han­ka­lat ajat vaa­ti­vat jät­ti­mäi­siä uh­rauk­sia, mutta ei koskaan kau­pun­geis­sa

Pian kylmenee: Lapissa voi olla pa­rin­kym­me­nen­kin asteen yö­pak­ka­sia

"Olen yl­lät­ty­nyt poh­joi­sen me­ri­merk­kien rik­kau­des­ta ja ker­rok­sel­li­suu­des­ta" – ma­jak­ka­seu­ra saapuu kier­tueel­le Kemiin ja Tor­nioon

Iso-Huiturin Piispankivi saattaa olla jopa Suomen vanhin merimerkki.

Kemi
Piispankivi saattaa olla vanhin säilynyt suomalainen merimerkki. Se on tyyliltään kummeli. Märketin majakka Suomen ja Ruotsin rajasaarella on nähnyt monenlaisia haaksirikkoja. Nuorilla sotilailla oli Porkkalan Kallbådalla yleensä mukavat, joskin karut olot. Suurin vaara koitui kilometrien soutumatkoista pienellä veneellä avomerellä. Tummatukkaisen Unto Keskisen vaiheista kerrotaan elokuvassa. Märketin vesille uponneen majakkalaiva Storbrottenin lyhty on yhä meren pohjassa. Kuva elokuvasta Haaksirikkojen Märket.
Piispankivi saattaa olla vanhin säilynyt suomalainen merimerkki. Se on tyyliltään kummeli.
Piispankivi saattaa olla vanhin säilynyt suomalainen merimerkki. Se on tyyliltään kummeli.
Kuva: Pekka Väisänen.

Perämeren merimerkit eli majakat, pookit ja muut rakennelmat nousevat esille Majakkaseuran kiertueella Kemissä ja Torniossa ensi lauantaina. Samalla Majakkaseura esittää neljä erilaista elokuvaansa.

Majakkaseuran asiantuntija Pekka Väisänen kertoo sanoin ja kuvin arvokkaista kohteista aina Kalajoelta Kemi-Tornion alueelle ja Ruotsin Malöreniin asti. Esitys pidetään Torniossa Aineen taidemuseon auditoriossa lauantaina kello 11 alkaen ja Kemin kirjaston auditoriossa kello 14.30 alkaen.

Väisänen on työryhmänsä kanssa selvittänyt merimerkkien ja luotsauksen historiaa tulevaa Perämeri-kirjaa varten. Se ilmestyy syksyllä 2022.

– Olen yllättynyt pohjoisen merimerkkien rikkaudesta ja kerroksellisuudesta. Iso-Huiturin Piispankivi saattaa olla jopa Suomen vanhin merimerkki, ja siitä eteenpäin merimerkkejä on sitten rakennettu ja tuhoutunut nykypäivään asti, sanoo Pekka Väisänen.

Piispankivi on suurista kivistä rakennettu noin kuusi metriä pitkä ja yli kaksi metriä korkea koonnillinen pyykki. Piispankiveä pidetään Turun ja Uppsalan hiippakuntien rajapyykkinä ja muistona hiippakuntien rajankäynnistä. Piispankivi lienee 1300-luvulta.

Osa ollut unohduksissa

Kemin ja Tornion seudun merenkulusta löytyy Väisäsen mukaan tietoja jo 1500-luvun Olaus Magnuksen teksteistä, ja vain sata vuotta myöhemmin kaupungit alkoivat kirjata tietoja laivoista, lasteista ja haaksirikoista.

– Tulossa on äärimmäisen mielenkiintoisia kuvauksia tuolta ajalta. Osa on ollut unohduksissa pitkään, ja on aika nostaa tuota historiaa esiin.

Kemissä tilaisuudessa keskustellaan myös kotiseutuasiantuntija Jorma Vähän kanssa seudun vanhasta 1870-luvun kalastuskartasta, joka on löydetty Kansallisarkistosta.

Neljä elokuvaa

Esitelmänsä lisäksi Väisänen esittää Majakkaseuran neljä erilaista elokuvaa. Kemissä nähdään tämän syksyn uutuus, sota-ajoista majakka- ja luotsisaarilla kertova Majakoiden ja luotsien Porkkala sodassa ja rauhassa sekä muutaman vuoden takainen Bengtskärin tarina.

Aineen museossa nähdään Tornioon hyvin sopiva Suomen ja Ruotsin rajamajakan Märketin ympäristön monista onnettomuuksista kertova Haaksirikkojen Märket. Lisäksi nähdään majakkaharrastajista kertova Matkani majakalle.

Tilaisuuksiin on vapaa pääsy ja Majakkaseuran pitää myyjäiset kummankin salin aulassa. Tuotto käytetään Majakkaseuran suojelu- ja historiatyöhön.