Kukaan ei halua leikata ilkeyttään. Yksikään päättäjä ei halua aiheuttaa kansalaisille, lapsiperheille, työttömille tai työntekijöille tarpeetonta haittaa elämiseen. Taloustilanne on niin vakava, että kaikki toimet on tehtävä, jotta velkarahalla seilaava Suomi saadaan pelastettua.
Marinin hallitus luopui korona-aikana valtiontalouden kehyksistä. Toisin kuin Ruotsissa, jossa tehtiin päätös saman tien alemmasta kehyksestä, Suomessa oli valtiontalouden piikki auki, mitään kustannuksia hillitseviä toimia ei tehty.
Siksi olemme tässä jamassa. Talous on kuralla, eikä vienti vedä. Keskusta halusi sote-mallin, joka ei toimi. Tehtiin hallintohimmeli, joka vei palveluiden kehittämistä väärään suuntaan.
Rinteen-Marinin hallitusneuvottelut aloitettiin 2019 teemalla rahaa on. Orpon hallitus sai vaikean paketin. Valtiovarainministeriön karut luvut olivat hallitusneuvottelijoiden tiedossa. Kaikki toimet tähtäävät siihen, että Suomi olisi kilpailukyvyltään samassa linjassa muiden Pohjoismaiden kanssa.
Poliittisten lakkojen haitalliset vaikutukset kohdistuvat työnantajiin. Lakot vievät työpaikkoja ja ajavat Suomen syvään lamaan. Lakko-oikeuden rajoittamisella ja työelämän uudistuksilla pyritään tuomaan varmuutta työnantajille, heidän sopimuskumppaneille sekä potentiaalisille investoijille ja myös yhteiskunnalle. Uudistuksella haetaan nimenomaan vakautta ja lisää työpaikkoja.
Poliittinen työtaistelu aiheuttaa kustannuksia työnantajille ja kolmansille osapuolille, joilla ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa taistelun syyhyn. Protestoidaan hallituksen politiikkaa, mutta laskun maksavat muut tahot.
Eurooppalaisessa lainsäädännössä poliittisiin työtaisteluihin suhtaudutaan yleisesti kielteisemmin kuin Suomessa. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on pääsääntöisesti pidetty hyväksyttävinä vain kestoltaan lyhyitä poliittisia lakkoja. Kilpailukyvyn tasapuolisten edellytysten varmistamiseksikin on perusteltua, että poliittisten työtaistelujen edellytykset vastaavat keskeisiä kilpailijamaita.
Kuka maksaa poliittisten lakkojen vaikutukset? Suomalainen veronmaksaja. Lakkoilu ei ole pienituloisista ja työntekijöistä huolehtimista. Heistä huolehtiminen on sitä, että Suomeen saadaan lisää työtä ja yhä useampi osallistuu etuuksien kustannusten maksamiseen.