Ohppiid logut bissot seamma dásis Oulus ja Roav­venjárg­gas - Gáid­du­soah­pa­hus­fid­nu sáhttá fállat dušše dihto oah­pa­hu­sa


Davvisámegiela lagašoahpahus álggii Roavvenjárggas fas jagis 2018 ja oahpaheaddji Karoliina Harvala lea oahpahan das rájes. Arkiivagovva.
Davvisámegiela lagašoahpahus álggii Roavvenjárggas fas jagis 2018 ja oahpaheaddji Karoliina Harvala lea oahpahan das rájes. Arkiivagovva.
Kuva: Jouni Porsanger

Skuvllaid giđđalohkanbajit nohket, muhto skuvllaid hálddahusaiguin ráhkkanit olles leavttuin juo čakčii go ođđa lohkanbadji álgá.

Sámeguovllu olggobealde vánhemat galget almmuhit mánáid sámegiela diimmuide. Eanemusat sámegiela lohket Roavvenjárggas ja Oulus.

Roavvenjárgga ja Oulu gávpogis oahpahuvvojit anáraš-, davvisáme- ja nuortalašgiella. Anáraš- ja nuortalašgiela dušše dievasmahtti oahpahussan gáiddusoktavuođaid bokte.

Roavvenjárggas davvisámegiela oahpahit A2-giellan (vierisgiellan) ja dievasmahtti oahpahussan. Oulu gávpogis fállet dušše sámegiela dievasmahtti oahpahusa.

Lihkostuvvan bures

Roavvenjárgga gávpogis álggii 2017 sámegiela oahpahusa ovdánahttinprošeakta. Nummiriid mielde prošeakta lea lihkostuvvan bures.

Sámedikki čohkken ohppiid logut čájehit, ahte dan maŋŋá sámegiela ohppiid mearri stuorui 86 %.

Oahpahushoavda Katri Keisu mielde sámegiela lagašoahpahusas leat buorit vásáhusat.

– Iskkadeapmi lea doaibman bures ja dasa leat boahtá eanet mánát ja nuorat.

Gáiddusoahpahusa lohku njiedjá vehá

Karoliina Harvala oahppiinis sámegiela diimmus Roavvenjárggas. Arkiivagovva.
Karoliina Harvala oahppiinis sámegiela diimmus Roavvenjárggas. Arkiivagovva.
Kuva: Jouni Porsanger

Boahttevaš lohkanbadjái sámegiela oahpahussii leat almmuhuvvon lagabui 70 oahppi, nie ahte lagašoahpahussii 49 ja gáiddusoahpahussii 18. Gáiddusovdaskuvlii lea almmuhuvvon okta oahppi.

– Go loguid veardida 2019-2020 loguide, gáiddusoahpahusa ohppiid lohku vehá njiedjá.

Sámegiela oahppit leamaš oktiibuot 80, nie ahte lagašoahpahusas leamaš 50 ja gáiddusoahpahusas 30 oahppi.

Roavvenjárgga logahagaide leat juo guhká addojuvvon davvisámegiela oahpahus gáiddusoktavuođaiguin Avvila logahagas.

– Gáiddusstuđeanttat leat birgen hui bures sámegiela stuđeantaiskosiin.

Guovttelágan duođaštusat

Dat geat Roavvenjárggas lohket sámegiela A2-giellan, ožžot duođaštussii nummirárvosáni.

Goappáge gávpogis dievasmahtti lagaš- ja gáiddusoahpahusas addojuvvo duođaštussii sierra mielddusin oasálastinduođaštus, mii lea sánálaš dahje nummirárvvoštallán luohkádási mielde.

Árvvusatnet bissovaš bargiid

Oulus boahtte dálvvi lohkanbadjái lagašoahpahussii lea almmuhuvvon 25 oahppi 13 iešguđege skuvllas, nie ahte 25 lagaš- ja guhtta gáiddusoahpahusas.

Vaikko Oulu vuođđoskuvlla guovttegielat 1-2 luohkáid suoma-sámi -luohkkái eai almmuhuvvonge oahppit lohkanbadjái 2020-2021, de ovdaskuvlii leat almmuhan vihtta oahppi.

– Sin várás lea gávdnon maid oahpaheaddji, illuda beaiveruovttu jođiheaddji Eija Salmi.

Son mieđihan ahte sámegiela oahpahusa lágideapmi lea hástaleaddji muhto sis leamaš maid buorre lihku, go leat gávdnan skuvlejuvvon bargiid, geat leat bargan Oulu gávpogis juo guhkit áigge.

– Oahpahusa ovddideami dihte dehálaš, ahte lea bissovaš bargit, muitala Salmi.

Gáiddusoahpahusfidnu bokte A2-giela oahpahus?

Ohcejoga gielda ja Sámediggi koordinerejit sámegiela gáiddusoahpahusfidnu, mii álggii 2018.

Sáhtašiigo dat veahkehit sámeguovllu olggobeale gávpogiid fállat sámegiela oahpahusa?

– Fidnu bokte ii sáhte, go ruhtadanmearrádus ráddje fállat oahpahusa dušše dievasmahtti sámegiela oahpahussii, čilge skuvlenáššiidčálli Ulla Aikio-Puoskari.

Muhto sus leat jurdagat das, mo boahttevuođas gáiddusoahpahusa sáhtašii geavahit buot sámi ohppiid buorrin miehtá Suoma.

Aikio-Puoskari lea ministeriija ásahan sámegielaid ja sámegielat oahpahusa ovddidanbargojoavkku lahttu ja lohká ahte sii galget guorahallat ja gávdnat čovdosii olles riikii.

– Niehkodilis gáiddusoahpahusa bokte sáhtašii oahpahit juobe muhtun ávdnasiid sámegillii.

Fidnu prošeaktahoavda Hanna Helandera mielde ministeriija lea lohpádaddan joatkit fidnu 2021, muhto dat ii leat sihkar vel.

Mikä?

Oppilasmäärät pysyvät samalla tasolla ensi lukuvuonna

  • Ensi lukuvuonna saamen kielten oppilaiden määrä Rovaniemellä ja Oulussa pysyy lähes samalla tasolla kuin tällä lukukaudella.
  • Rovaniemen koulutuspalvelujen saamen kielen opetuksen kehittämishankkeesta hyviä kokemuksia.
  • Oppilaat saavat kahdenlaisia todistuksia opetussuunnitelman mukaisesti.
  • Saamen etäopetushanke voi tarjota vain perusopetusta täydentävää opetusta.