Miten sivistys määritellään?
ChatGPT:ltä kysyttäessä vastaus on, että sivistys määritellään tiedolliseen, eettiseen, moraaliseen, kulttuuriseen ja sosiaaliseen sivistykseen sekä kriittiseen ajatteluun.
”Sivistys ei ole vain tiedon ja taitojen omaksumista, vaan myös niiden soveltamista käytännön elämään siten, että ne edistävät yksilön ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kehitystä”, tekoäly tuumaa.
Sivistyksestä, tulevaisuuden teknologioista, tekoälystä, oppimisesta ja osaamisesta keskustellaan myös Oamkin kaikille avoimessa Sivistyswebinaarissa, joka järjestetään verkossa 6. kesäkuuta kello 9.30. Tekoälyn sijaan webinaarissa asiaa pohtivat muun muassa tietokirjailija Perttu Pölönen ja Oamkin yliopettaja Tomi Guttorm.
Mitä osaamisperusteisuus on?
Korkeakoulujen keskeisenä tehtävänä on alueellisen elinvoimaisuuden ylläpitäminen, ja tehtävän onnistumiseen tarvitaan tietysti osaavaa työvoimaa.
Yhtenä webinaarin puheenaiheena onkin korkeakoulujen työelämälähtöisyys ja osaamisperusteisuus, joka on määritelty ammattikorkeakouluja ja yliopistoja koskevaan korkeakoululakiin.
Osaamisperusteisuuden keskiössä on tunnistaa, minkälaista osaamista opiskelijalla on. Jos opiskelijan olemassa oleva osaaminen on koulutuksen kannalta relevanttia, se pitää hyväksyä osaksi opintoja – olipa osaaminen kertynyt töistä, aiemmista opinnoista tai esimerkiksi vapaa-ajan harrastuksista.
”Osaamisperusteisuudessa halutaan siirtyä pois ajatuksesta, että koulutus tullaan suorittamaan korkeakouluun. Suorittamiskeskeisyydestä siirrytään osaamiskeskeisyyteen – osaaminen on pääomaa, jolla ihminen pärjää ja saa mielekkäitä mahdollisuuksia työelämässä”, Oamkin ammatillisen opettajakorkeakoulun yliopettaja Esa Virkkula kertoo.
Osaamisperusteinen koulutus tukee opiskelijoiden oppimisprosessia ja työelämävalmiuksia. Tiivis yhteistyö ja aktiivinen vuoropuhelu oppilaitosten ja sidosryhmien välillä on erityisen tärkeää.
"Ilman sidosryhmien kanssa tehtyä yhteistyötä ja aktiivista vuorovaikutusta korkeakoulut eivät olisi kiinni realiteeteissa, vaan toiminta olisi umpioitunutta emmekä tietäisi, minkälaista osaamista tarvitaan. Tarvitsemme toinen toisiamme, jotta voimme kasvattaa alueemme elinvoimaa ja onnistua tavoitteissamme", Virkkula sanoo.
Virkkulan mukaan osaamisperusteisuus on ollut käytössä jo pitkään, mutta käytännössä sen toteutumisessa on korkeakoulujen välillä vielä jonkin verran vaihtelevuutta. Oulun ammattikorkeakoulu on investoinut viime vuosien aikana voimakkaasti osaamisperusteisuuden kehittämiseen ja opetussuunnitelmien yhtenäistämiseen.
Vaikka osaamisperusteisuus tuo opintoihin enemmän yksilöllisyyttä, on yhteisön ja opettajien tuki silti keskeinen osa opintoja. Virkkula kuvailee korkeakouluja parhaimmillaan oppimisyhteisöiksi, joissa yhteisön tuki ja yhdessä tekeminen tuottaa lisää oppimista ja motivaatiota.
”Osaamisperusteisessa arvioinnissa korostuu opettajien pedagoginen osaaminen ja asiantuntijuus ja se vaatii opettajilta jatkuvaa oman ammattitaidon kehittämistä. Opettaja viitoittaa opiskelijan tietä, johtaa oppimisprosessia ja tukee tavoitteiden saavuttamisessa."
Tämän päivän asiantuntijatyö on vaativaa ja opinnoista valmistuessaan on ydinosaamisen oltava hallussa. Esa Virkkula muistuttaa, ettei oppiminen suinkaan lopu valmistumiseen, vaan jatkuvaa oppimista tapahtuu myös työelämässä.
"Korkeakoulujen yhtenä tehtävänä onkin valmistaa opiskelijoita työelämään, jossa heillä on hyvät edellytykset oppia lisää, kehittyä ja vahvistaa osaamistaan."
Opettaja ohjaa opiskelijaa oman itsensä huipulle
Osaamisperusteisuus korostuu myös Oamkin opettajakorkeakoulun opinnoissa.
Opettajakorkeakoulusta juuri valmistunut Tiia Ahtola on kauppatieteiden maisteri, joka on työskennellyt jo toistakymmentä vuotta rahoitusalalla. Viisi vuotta sitten kauppatieteiden maisteriksi valmistuttuaan hän päätti suorittaa avoimessa yliopistossa kasvatustieteen opintoja, jonka jälkeen hän haki Oamkin opettajakorkeakouluun.
Ahtola valmistui tänä keväänä opettajakorkeakoulusta vuoden opiskelun jälkeen. Opiskeluaikaa nopeutti Ahtolan aiemmin hankittu osaaminen töissä ja kasvatustieteen opinnoista.
Ahtolan mukaan opettajakorkeakoulun opetus on käytännönläheistä. Opiskelu tapahtuu tiimeissä ja opiskelijat pääsevät osallistumaan itse myös opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Tiimiin kuului ammattilaisia eri aloilta sosiaalialan ammattilaisista yritysjohtajiin.
”Teoria ja käytäntö kulkivat opintojen ajan käsi kädessä. Sain tehdä samalla omaa työtäni ja opiskella ja molemmat roolit tukivat toisiaan. Opintoihin kuului myös opetusharjoittelu, jonka suoritin oman työni ohella", Ahtola sanoo.
Pedagogiset opinnot ovat hyödyttäneet Ahtolaa jo nyt hänen työssään pankissa, vaikka tehtävään ei kuulukaan opetustyötä.
"Koen, että työelämässä hankittu osaaminen auttoi opinnoissa ja toisaalta opettajankoulutuksen kautta saatu pedagoginen osaaminen on auttanut minua onnistumaan työssäni paremmin. Se näkyy käytännössä esimerkiksi erilaisia koulutuksia pitäessä ja ihan arkisissa asiakaspalvelutilanteissakin."
Ahtolan mielestä onnistuneen oppimisen ytimessä on aina toimiva vuorovaikutus opiskelijan ja opettajan välillä.
"Yhteistyö on avainsana niin opettamiselle kuin oppimiselle. Opettajan tehtävä on ohjata, auttaa, välittää ja tukea. Osaamisperusteisuudessa omista vahvuuksista ja osaamisesta voi hyötyä ja opintojen aikana saa keskittyä rauhassa niihin asioihin, missä pitää vielä kehittyä."