Nyt kun koululaiset on saatu pois kännyköiden äärestä, seuraavaksi on aikuisten vuoro. Kun olet junassa tai linja-autossa, aikuiset eivät muuta teekään kun räpläilevät puhelintaan.
Meidän pitää itsekin näyttää esimerkkiä lapsillemme, että ilman kännykkääkin voi olla. Olemme vahvasti ja vakavasti mobiililaitteiseen addiktoitunut kansa – tämä meidän tulee viimein tunnustaa. Meidän tulee olla esimerkkinä lapsillemme. Näin hekin oppivat, että ilman jatkuvaa puhelimen tutkimistakin voi elää.
Olemme antaneet algoritmien viedä meitä ja pikkuhiljaa olemme jääneet puhelintemme vangiksi. Meidän aikuisten täytyy nyt tunnustaa se tosiseikka, että on aika jättää kännykkä syrjään tai opetella käyttämään sitä vähemmän.
Lapsemmekin sitä opettelevat, kun koulu siihen velvoittaa. Meidän on otettava valta itsellemme takaisin ja opeteltava pikkuhiljaa elämään ilman koukuttavaa, ihmisen keksimää laitetta.